Käväsimä Mummelinkans yhenyönyli Tapijonkyläsä. Järjestelimä hiukkasen ensviikon asijoita, että saamma Alappimaan immeiset passattuva ninko kuuluu. Piti hakkee Kasperilta yks pirssi muutamakspäivää ja samalareisula tapasima Aarnipoikaa pikasesti.
Niija kävimä ennakkosuunitelmammukasesti Tuhnajajärvelä tänäaamusela, vaikka pakkasmittarit näyttelit kahtakytäviittä miinusta. Eise haittaa, kunon ahavenoista kyse...
Kalastus kesti tasavviis minnuuttija sielä hyisesä ilimasa. Mutta sepä riittiki kymmenen ahavenan nostamisele jääle, kunon vanahat kokenheet pilikkijät asiajala.
Ukka veteli kuus ja Mummeli nelejä. Son kymmene. Ja kiintijö täys.
Nethämmennee ahavenat tuoreena paistimpannula käppyrään, ninko varmaankittiijätte. Mutta makosija niistä silti tullee ja tuli. Ja josei muille massu täyveks, nin Aarnile. Son poika kova veteleen kallaa naamariisa. Ei meinannu Mummeli ehtijä silipijä...
Nyton Alappimaan asukkaat saatu völjättyvä Kuusamollentokentältä Naruskale. Laitoin parit kesälä värkätyt vastat likuvammaan. Sieläpä net matkalaiset parraillaan ohojeemmukkaan lauteila ropsottelevat reisupölyt nahostaa, nin pääseevä saunapuhtosina alottelleen Lapivviikkova. Pihala jo ihimettelivät, ettei kuulu eikä nävy mittään. Ei autometelijä, eikä valosaastheja. Mistäpä niitä tänne...
Tukikohasta ittelläki ehtoosaunomissiin tähä. Ja juustotulijaisja napsimissiin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti