lauantai 6. tammikuuta 2018

Sajemittariinkaa ei ennää voi luottaa...

Taikka väärin se on sannoo, ettei rutsimmunnaan vois luottaa. Se kerrää kesälä sathet ja talavela sulattellee lumet ja mittailee net. Justiisa net, mikkä mittajärjestelmän kautti mennee.

Täsei voi luottaa näjemmä ennää peilikuvvaasakkaa. Itehän minoon sielä piipumpäälä katola viimokesänä muutoksija teheny. Suojasin sielä savupiippuvanahuksen petonihattuva, kurrakensin sen pääle alumiinipellistä katon. Normisti en paljoo aattele, kunen pysty, mutta mullon semmone hatara muistikuva, että oisin asentaissani vuntsannu, mitenkhän se katto lumenkerruuseen vaikuttee.

Nyt alan tietää. Puuttininsuunnasta kuttuulee, nin sielä katola lentää lumi näimmä nimpäin, että se kinostellee vaakatasosa lumija, jokka sitte ainaki osiltaan lentää rutsimmunan sisuksile. Ja se muna sulattaa kaikki semmitä sinne lentää. Sehän sulattellee net lumet, kussieltä hormista allaaltapäin tullee lämpöstä sisäilimaa.

Ei seniivvaarallista ole, vaikka muutamammillin väärin ilimottaaki. Joskus vuorostaan tuulee semmosesta suunnasta, että lennättää taivaallumet mittarista ohitte. Harvoin sitä semmosta postikorttisajetta on, että suoraan kuppiin ylläältäpäin satas.

Siihemmun ymmärtämine ei riitä, että miks se mittari eri järjestelmile ilimottaa erisuusrusija millilukemija. Senkäättakija ei kannatte yöunijaammenettää, kunon iso liuta muitaki asijoita, joiten ponjaa.

Tulukitkaa noista tänaamun kattokuvista, mikä sielä vois mättää tuola rutsimmunala. Vaiko ei mikkään.




Samala kattoreisula mittailijjoutessain lumempaksuuvet Tukikohan ympäriltä. Viiskytä neljä ja lallallaa. Metristä uneksin.

Tukikohasta kuittija laavaamissiin tähä...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti