sunnuntai 3. huhtikuuta 2016

Naruskajoen alimmalle kympille pilkkikielto.

Viisi vuotta kuulostaa eteenpäin pitkältä ajalta kalastusrajoitukselle, mutta taaksepäin ajatellen viisi vuotta sitten oli toissaviikolla. Tai toissavuonna.

Oheinen kuva sen kertoo, mistä Naruskajoen kalastuksessa nyt puhutaan. Jos tästä päätöksestä jotain huonoa ja hyvää koittaa etsiä, niin hyvää on ainakin se, että pilkkikielto saattaisi laajimmillaan koskea koko Naruskajokea Naruskajärvestä Tenniöjoen risteykseen. Nyt kieltoalue on vain alaosan kymmenen kilometrin pätkä, eli Siekakönkään sillasta alaspäin Tenniöjokiristeykseen.


Yhdessä vaiheessa näytti nimittäin siltä, että Sallan Yhteismetsä ja Metsähallitus hakevat pilkintäkieltoa siis myös ylimmälle kolmenkymmenen kilometrin osuudelle, mutta hankkeen saatua laajahkoa vastustusta, peruuntui kyseinen rauhoitushakemus. Hyvä niin, koska yläosalla voivat pilkkiharrastajat harjoittaa harrastustaan. Lisäksi yläpuolisella Naruskajoen osuudella on nykyään jänkäkoiria, eli haukia liikaa, joten ne vähenevät ehkä saaliskalojen muodossa yläsuvannoilla.

Haussa on myös harjuksen pilkkirajoitus marraskuun alusta toukokuun loppuun, mutta siitä asiasta ei päätöstä vielä ole tehty. Harjukselle on Naruskajoessa määritetty myös muuta kalastuslainsäädäntöä korkeampi alin mitta, eli kolmenkymmenen sentin sijaan 35 senttiä. Tällä pyritään turvaamaan harjuksen sukukypsäksi kasvaminen.

Toivotaan, että pilkkikielto viideksi vuodeksi runsastuttaa Naruskajoen luontaista taimen-, harjus- ja siikakantaa, joka on rauhoituksen ilmeisesti päätarkoitus.

Matkailuyrittäjälle pilkkikielto saattaa aiheuttaa muutamia mökkiviikkoperuutuksia, kun esimerkiksi Kallelan lähisuvannoille ei pilkille viiteen vuoteen enää pääse. Toisaalta meillä ajatellaan niin päin, että yläosan reipas kolmekymmentä kilometriä kohtuullisesti saavutettavissa olevaa pilkkivettä riittää täyttelemään pilkkimiesten onkimisvietin.

Tiedottelen asioiden etenemisestä lisää, kunhan tietoja tihkuu. Nyt joka tapauksessa eletään oheisen kieltotaulun mukaisesti 6.4.2016 alkaen. Ja on syytä elelläkin, koska luvassa on kiellon valvontaa, joten luvaton pyynti tullee pian hintoihinsa...

Tukikohasta pilkkireissuja hiukan kotisuvantoa kauemmaksi suunnittelemisiin tähän.

3 kommenttia:

  1. Nyt kun olette sen pilkki kiellon sinne jokeen laittaneet niin laittakaa nyt ihmeessä myöskin verkko kielto koko jokeen. Yksi verkko viikossa pyytää saman kuin pilkki tai onki mies vuodessa.

    VastaaPoista
  2. "Me" ei olla kieltoa laitettu, eli en kuulu vesioikeuden haltijoihin. Naruskajoessa on kolme omistajatahoa, eli Naruskan osakaskunta, Sallan Yhteismetsä ja Metsähallitus. Naruskajoen kalaston kehittämissuunnitelma on ymmärtääkseni niiden yhteinen kehityshanke, jolla on selkeä tarkoitus parantaa kalakantoja. Nimenomaan lohikalakantoja.

    Verkottajat Naruskajoesa ovat vähenemään päin. Ja uusi kalastuslainsäädäntö vähentää verkkopyyntiä edelleen. Myös verkon silmäkokoa suurennetaan neljäänkymmeneen milliin, jos esitys menee läpi, mihin uskon. Lohikala menee kesällä huonosti verkkoon ja talvipyyntiä en tiedä liioin joessa harrastettavan.

    Vireillä on lisäksi hankkeita haukien pyynnin tehostamiseen. Verkko on siihen tarkoitukseen hyvä vaihtoehto, joskin virtaavan veden verkkopyynti on haastavaa ja työlästä puuhaa. Kolmivitonen on paha pyydys, joka tartuttaa pahimmoilleen kooltaan olevia kaloja silloin, kun tartuttaa.

    Hauen tehopyyntiin kannustetaan iskukoukkupyynnin sallimisella. Aloitteeni on pikakäsittelyssä Ylikemin kalastusalueen päättävissä elimissä.

    Kiellot ja rajoitukset aiheuttavat aina ongelmia hyvien vaikutustensa vastapainoksi. Omaan nilkkaani kalahti jo alkajaisiksi, kun yksi mökkiviikko peruuntui tilaajan nähtyä uutiseni kalastusrajoituksista 6.4.2016 alkaen. Nämä on kuitenkin kestettävä, jos lopputulos Naruskajoen osalta on parempi.

    Seuraavaksi itse aion alkaa valmistelemaan Naruskajoen vedenlaadun parantamista. Kun kaikki maatalous joen valuma-alueelta on päättynyt, ei se muutamaa vuokrapeltoa lukuunottamatta rasita Naruskajokea kovin paljoa. Kirjolohentuotanto on suurin paskottaja, joten määräaikaisen luvan päättyessä muutaman vuoden päästä olisikin ehkä syytä yritellä estää uusien toimilupien myöntäminen. Vedenlaatu on ainakin itselleni ranta-asukkaana ja mökkivuokraajana ja kalamiehenä tärkein asia lähivuosille. Kalakannat paranevat vedenlaadunkin myötä.

    Ukka

    VastaaPoista
  3. Tulee hintoihinsa, mutta mitäs, jos se Joku Hunsvotti ajattelee, että se on Kaunis Nainen, joka täydellä sydämmellä, on sen sakkolapun valmistellut ja haluaa vain kokeilla, miten nopeasti sakko tulee kotiin, kun on kalastanut ilman lupaa. Sakonlaatijalla, tulisi olla Pedagoogista Ainesta, eli asettaisivat Hunsvotit joen asemaan, joka pulppuilen toteaa, että äläs nyt Lapsi Parka, huononna meidän kalakantaa, taikka otan sinut virtojeni helmaan, tai äläs nyt Lapsiparka, ota minulta kaloja, sillä tulee niin ikävä niitä 5 vuoden aikana. Saa nähdä, mitä 5 vuoden kielto tuo tullessaan, eli ehkä lisää kalaa.

    VastaaPoista