Ukka ja Mummeli alotteli tän aamun reuhakkaarreippaana. Mummeli hiihtimilä ja Ukka tuunapotkurila. Yritimmä saaha juhlakallaa Kuutsisuvanosta. Juhulan aiheena tietty nimpparit. Tellun päivä. Vaikkei meijän Tellervova täälä sillä nimellä kututa. Hällon kuitenki takanimen nimppari.
Koukut oli laukeemata ja muikut tiukasti paikollaan. Sevverra oli pakkasta viimoyönä, että piti viskarssilla hiukkase aventoja aukoo. Sentti jäätä rapijan viijen asteen yöpakkasejjäliltä.
Oli joku muuki ollu aamulenkilä. Ei ole Ukajjäläkijä paljasjalloin, vaan ihaoikia nalle oli tuosa muutaman kilometrin pääsä tassutellu maantietä pitki johonkissuuntaan. Ja oli kuulema aikasen otsojjälet, levveyttä lähele parikytäsenttijä. Levijämpi reilusti ko kännykkä pitkä.
Son vähä aikanen ajankohta otsolla lähtee pesästää leppasemmaan. Nuot lauhat on saattannu kastella sen pessää. Lunta ovvielä paljollaisesti, eikä se varmana mettänkuningasta kanna, kunei kanna Ukkaakaan, vaikken paina ku kolomeekilloo vaille sata...
Paree olis nallelle painela vielä takas pessääsä. Ommeinaan luvannu kolleempaa keliä näile selekosille lähiajjoille. Eikä se outoo olekkaa, huhtikuu ei kesäkuukaus eikä keväkkuukauskaan kuulu olla alakupäästää, jota vielä mennää.
Tukikohasta makkarapottuva nimpparipäivälliseks suunnittelemissiin tähä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti