Karvasarvet halakovahteina.

Pari hirvasta, nuorta semmosta, on parkkeerannu vakituisen luonteisesti Ukan halakopinojen ja katoksen varjoon. Ihan kuin siinä olis ainoo varjopaikka maalimasa.

Ja niitäkun käy häätämässä muualle kuseksimaan, nin pois net viipyy jopa minnuutinki, mutta sitten pittää jo tulla taas takas.

Kävi täsä jo muutama poromies kertoilemasa, että saijalaiset on nämät karvasarvet. Net taitaa olla vielä saman omistuksesa kumpiki.

Täsä ei nyt ole hirvaan, eikä muunkaan poron isompata kaipuuta, eikä varsinkaan syksyä kohti väkevöityvän kiimakusen hajun isompaa ikävätä. Eikhän nuille lähtö tästä tavala tai toisella valakene, ennenko net alakaa Mummelia haaremiisa liittelemmään ja Ukkaa jättäävät lehellä soitteleen.

Tukikohasta lähtölaskentata alottelemisiin tähä.