Vuonnelon säkitys.

Täplän kavereiksi ilmestyi joku päivä sitten kaunis vaadinporo, jota vielä seuraili vasa, vai vuonneloko lienee. Uusikin vasa oli tämän saijalaiseksi osoittautuneen vaatimen sisällä kasvamassa.

Omistajat kävivät tänään hakaisemassa vasan kotiaitaukseen, koska sen emä olisi pikapuoliin jättänyt pienokaisensa oman onnensa nojaan kevääksi.

Näppärästi tämä pikkuporo saatiin ansalangalla kiinni, eikäpä aikaakaan, kun se kotiin kuljetusta varten pakattiin juuttikankaiseen säkkiin, ettei kotimatkalla tule pakettaiuton perässä turhia kolhuja.

Vaadin jäi Täplän kaveriksi Tukikohtaan. Se pääsee ruokintarinkiin Ukan pihapiirissä niin pitkäksi aikaa kuin haluaa. Keväämmällä vaadin lähtee omille teilleen vasomaan ehkä samoihin aikoihin, kun Täpläkin aloittelee taas kesälomaansa.

Täplä alkaa ikänsä puolesta olemaan poron elämän ehtoopuolella, sillä se on nähnyt ainakin viisitoista kevättä. Kohtuullisessa kunnossa Täplä on ikäisekseen, eikä sillä ainakaan ruokahalussa ole moittimista, vaikkei se ihan normipainossakaan taida olla. Parit kilot rehua päivässä, puurot, annos jäkälää ja kuivaa heinää vapaasti syötäväksi haluamansa määrät päivittäin. Ruokaa sille on kotosalla ollessaan luvassa niin pitkään kuin elonpäiviä ja elämisen arvoista elämää riittää.

Tukikohasta rehusäkin ostoa ja heinäkuorman hakua suunnittelemisiin tähän.