Niitä tosipuheessa käväisi lukumääräisesti täällä enemmänkin, mutta Ukka onnistui niistä jo muutaman myymään. Ei uskoisi, miten helppoa kauppatavaraa ovat nämä Muistimirrit. Nämä viedään suunnilleen hännästä vetämällä, kun joku niitä pääsee vilkaisemaan...Jaa mistäkö se nimi tulee? No, se tulee siitä, että näillä mirreillä on tuossa etumustassaan sen verran tasaista pintaa, että siihen voi liimata vanhanmallisen puisen pyykkipojan. Siihen pyykkipoikaan vuorostaan voi näppärästi kiinnittää ohjelappusia talon asukkaille. Ukallakin on ensimmäisen Muistimirrin rintamuksista löytynyt jo jos jonkinlaista työlistaa imuroinneista, tiskaamisesta, ruokatoiveista ja niin edelleen. Kaikki sellainen on tietenkin jäänyt Ukalta tekemättä, mikä rajautuu harrastuksenomaisen puuhastelun ulkopuolelle. Mutta lippulappusia on kyllä ollut näkösällä, kun mirriä on aamusella käynyt silittämässä...
Hohhoijjaa, jospa niitä Muistimirrejä saisi muutaman vielä syntymään, niin niitä voisi ottaa matkaseuraksi Jyväskylään. Tulevan viikon keskiviikosta lähtien Ukan ja Kasperin saattaa löytää Jyväskylän kaupungista erään kirpputorin uumenista, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan. Siletä löytyy myös hyvä valikoima erilaisia Mirrejä moneen makuun. Ja lukemista kans. Raportoidaan asiasta lähemmin, kun saadaan tarkat aikataulut kehiin ja työnjohto pois leikkauspöydältä.
Salaperäisyysverhon raottelemisiin täältä Tukikohasta Joulukalenterin ykkösluukulta tähän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti