keskiviikko 3. helmikuuta 2021

Helemikuuta hilijolleen. (2494)

Son juhannus taas pykälää lähempänä. Mihihhän helekuttiin tuo tammikuukin livahti ihankuvvarkain ohitte. Aika kulluu näjemä seleväläpäälä vielä hitusennoppeempaan kuijjos ryyppäis. Tais olla kolomastoista tipatontai sinneppäin, eipä tuota ossaa kalenterija ennään pittää.

Kuleskelin paritpäivätsitten iltapäivämpuolela tuolla Kallelasa tarkistushuollosa. Erkkilän Sannin pellontakana killotti aurinko suunnilleen samasa korosa kuin jokuviikkositten, kun näppäsin yhen puolempäivänkuvan. Nytsoli aurinko ehtoopuolelapäivää samasa korosa, mutta pellon toisesa laijasa kuinsillon. Tämmöset pikkuasijat piristää selekeesti...

Olinoita pakkaspäivijä, jokka keräsit kuuraa tuonne Ukka Matimpoijjan sääaseman tuulimittarile. Suaphantuola katola kiipeilä, eise nin iso homma ole, mutta pitihän sitä kokkeila helepompaa konstija, kussähkö on keksitty. Toinennoista kuumailimapuhaltimista tuulimittarin alle putkeen kiinni ja sen yläpuolele peltisaksila taiteiltu isohko säilykepurkki, jonka tehtävänä ojjakkaa puhaltimellämpövä hiukka tasasemmin tuulimittarin pyörivile osile.

Se purnukka onnyt sielä yläpäästäsä avvoimena ja puhallimpuhaltellee alapään peltijä. Pittää huolehtija, ettei maholliset sulamislumet kule puhaltimen ratekissiin paikkoihin. Jos toimii, nihhyvä, joseitoimi, nin otampois. Aika näyttää.

Tarttee laitela kiinteepi sähköyhteys, jostuo osottautuu jonkunkaallaiseks avuks. Täälläpiti tälleaamuva ennustustemmukkaan olla kuurakelit kolokytäviis pakkasta, mutta keli ommuuta. Pakkasta kolomettoista astetta, pakkasukko riehuu etelämpänä ja pohojosempana. Eipä haittaa...

Tukikohasta autohhuoltoreisule Kemijärvele suunnistelemissiin tähä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti