sunnuntai 1. marraskuuta 2020

Ei kilise kaljakori. (2441)

Marraskuule käänsimä, ninkommuutkin. Ei tunnu kovin talaviselta ensmäänen marraskuuta, mittaritkun näyttää nollaa ja lunta vaivanen sentti. Ja sillekkin on noutaja tievosa alakuviikosta, kun alakaa lämpijään ja satelemmaan.

Olit eilen perinneppäivälliset Pyhhäimpäivän kunnijaks Tukikohasa parin tuttavapariskunnajja oman poijjan perheineen kansa. Ja olithan nuot pöyväsä parit likatkijjostain etelämmästä Suomija täälä viikollopuvvietosa.

Soli alakupalloiks sushija. Niistei ollukkokemusta juurikhammuila kuin Kasperimperheelä. Kaikkikun aikasa alakupaloja maistelit, nin kuulu pöyvän ympäriltä hyväksyvijä huuteluja. Turhaan olemma jättänny sushit syömätä ja valamistamata. Olit oikeesti hyvvää.

Pääruuvaks oli hirvensalamelaista ja vieremäläistä rusakkojänistä. Senkhänliha ei kaikile ollu tuttuva entuuvestaan, vaikka osa ruokailijoista olit jo ikäimmeisijä. Puikulamuussija ja puolukkaakun jänöjussipaan kanssa porukka kulettelit ääntäkohti, nijjovain oli suut messingilä. Ja osala aikuisija Marskirryypylä höystettynä...jäisenä tietty.

Sijan suolaläskinkanskun puput olit laitettu sammaan pathaan, niijovain oli suummukasta!



Jälimmäisin eväs oli kahaveenkans minijän leipasema puolukkatäytekaakku, joka resitenttikahveen kansa ruunas koko juhulapäivällisen.

Tukikohasta sushija toisenkikkerran pöytäällaittelemissiin tähä.

2 kommenttia:

  1. Ompa mukava kuulla että nänönussi on päässyt arvoiseensa seuraan! Jatkamma lajikumppaneiden lihottamista ja hiljalleen siirrytään vihreästä nurmesta kuivaheinään ja kauranjyvään joka enteileekin siirtymistä puuliiteriin leuanvetoon ja sitä myöten pakastimeen....

    VastaaPoista