Tuli ostettuva jokukuukaussitte tietokoneppöyvän äärele vankkarakenteiseks mainostettu toimistotooli. Jo paketin purkuvaiheesa hiippaili pikkueppäilys, että näinhän kiinalaine olis osannu tehhä toolin, joka kestäis tämmösen satakilosen alla. Ikealainen kiinallähtö ei ainakhan.
Tämähhävväitettiin kestävän sataviiskytäkilosenki ja ylitte. Muttei kestä. Täsäkunon semmonen kallistusmekanismi taakkeppäin, niivvälilä tulee kiikuteltuva vähänniinko kiikkustoolisa. Ihallaillisila liikkeilä, ei mittäärruhjomista.
Muttei kestä. Nyton alakannu paukahella tuolta jalakaosasta sillai, että välilä Mummelilta putuvaa puikolta silimät, kun se säikähtää niitä tuolin rusahteluja. Niimpä minä kotirauhan säilyttämiseks kiikutan tämän paukahtelijan lähipäivinä myyjäle ja kysyn, onko täsä takkuuta voimissasa. Vielä en ole nettisivuillasa tätä arvostellu, mutta saatampa tehhä senki. Kattelema tilannetta, tämon kuitenki iso osa aijjasta, mitä täsä joutuu istuun.
Tukikohasta Rovaniemele päiväseltään koukkasemissiin tähä.
Jaa että ei sekkään tooli sitte kestänynnä. Ohan se hiljaa tosi, että nykypäivänä ei tahdo juur mikkään kestää niinku ennevahnaa.
VastaaPoistaKaikki 2000 luvulla tehty alkaa olemaan aika heikkolaatusta.
Ukkan pittää ehtiä sellanen vanhempi tooli jokon tehty 90 luvulla, niissä kestää runkot ja jalat.
Tai sitten Ukka ruppeet metsästämään leksuksen penkkiä ja sen ruuvvaat johki jalkaan. No siinäpä tuli isäinpäivä vinkki samalla.
Täälläpäin kukkien uudelleen kukkimista ihmettelemisiin.