Parikimmukavaa asijaa tuli tuostavaan elämää elläisä vastaan tälleaamuva. Kunoli kolokytäjarapijat pakkasta, nin tieten hiukka mietitytti, pellaako se Leksun vaihelaatikko, ninko arktisisa olloisa pittää. Ja sehän toimi, jotenka kiitokset sinne Ouluun.
Seuraava hyvä asija tapahtu ennelleirintäaluvetta täältä kotuvapäin ajellesa. Oli muutama koivu tiellaijasa mustannaan tekrijä. Siinähämmeni vajjaa sekuntti jos toinenki, ennenko sai kännykän tulile. Ja net tekrit säikky pakkaskelisä vissiin autova sevverta, että pelemahtit lentoon.
Kerkisin laskeen niitä siinä autoneessä lentävijä ainakin kahteenkymmeneevviiteen, mutta kuvistahampystyy tarkistaan luvun vielä isommaks, eli kolomekkymmentä. Siiton aikaa, kunon nähäny nin ison tekritokan. Laskekee itte kuvista...
Apoteekkityär otti mielellläävvastaan net intialaiset verenpainepillerit ja sain tilale orikinaalit taput. Noli hiukka hintavampija, mutta aattelin tieten, että paskaa saa saaha vaikka ilimasiks, nin sitei kelepuuteta.
Pakkasta pitelee, mutta onneks on enempi nyt nuita pirttihommija. Ja talakkarila riittellee aina pikkupuuhasteluva tuola pannuhuoneesa.
Tukikohasta kohta porollihakeittova maistelemissiin tähä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti