Talavirattaat vaihettu.

Jovain tälle aamuva anto Herra Pakkasherra muistutukset talaventulosta. Vajjaat kymmenen astetta miinusta ja kuulakas aurinkopaiste. Parempaa vihijettä ei renkaavvaihole Ukka ennää tartte. Mummun Suparu sai Hakkakasisa alle. Ei vormulavaihtovauhilla, vaan arvokkaasti hikkoilematta ja tyhyjää kiirehtimättä. Sivusa kuuntelin lintuillauluja ja talipallojen kopsetta.

Kesärattaisa oli viijensentin kerros rapapaskaa, joka satteela on herkkää lenteleen ja vanteisiin tarttummaan. Ninko kuvasa näjette...

Ei vielole kunnola lunta näyttäny Tukikohasa tällesyksyvä, mutta eipä se mikkään ihime olis, vaikka lähipäivile hihtokelijä pukkais.

Aaltoyliopistolaiset tarpoo Pirunkirkojja Kuskoivan maisemisa. Heillon ollu hieno melekeen tyyni keli varmaankissielä, kuneivät ole vieläkään kottiutunneet. Sauna kuiten oottaa valamiina.

Huomena alakaa sitten Mettoyhtymän jahtiviikko. Saapanähhä, syyväänkö nousuviikola lintupattaa Tukikohasa vai mennäänkö Mummelin kaalikääryleilä ja Maikinpaalla koko viikko. Vallassaa.

Tukikohasa viimesijä syksyvierahija kohta viemissiin tähä.