Arkihuoles Tuntsalle hillasuole heitä.

Mummeli ehotteli aamulla, että lähettäskö heitteleen arkiasijat pois mielempäältä. Ja missäpä net paremmin unehtuis, kuhhillajängälä.

Olimma kierrelly jo kolomisenkilometrijä Tuntsala Peuratunturin takana korvila, kuttulimma semmoseen hillapaikkaan, että oksat pois ja osa latvaaki.

Sieloli parit meile tutut miekkosetki tullu sille hehtaarile päivvastasesta suunnasta. Net oli jo poiminneemmelekeen sankkosa täysiks ja meiloli toistakytä killoo jo Ukarrepusa marjaa alakukierrokselta. Ja Mummula vitone.

Emmä suostunneet ottaan naapuripoimijoilta lissää astijoita, vaikka luvasa oli. Rajasa kaikela. Sinne net jäivä äijät vielä loppusankkoja täytteleen, kummet Mummelin kans hilippasimma autole. Tie oli, uskokaa tai äläkää, parinsaammetrimpääsä...

Huomenisa muutamma puukkomestarin kamppehija Tuoremaakuutosesta Kotalankoulule. Sielon mestat valamiina, kuhan saahaan Vasarale nin tärkijät televisijo ja ratijo toimiin, ninko pittää.

Tukikohasta hillasaunajjäläkiin leppäilemissiin ja ensviikkoon keskittymissiin tähä.