sunnuntai 13. joulukuuta 2015

Joulun alla Joulu-Ukkana...

Kummaa aikaa tää joulunevus. Kaikki kyntää sielä atventtisohojosa, josta viisas laulaja laulo. Se sikamies. Tralalaa. Nyvvaan tullee Joulupukile lähetetykkirjeet sähköpostila ja apsina ja tekstiviestinä. Ja linjat on kuumana.

Tars saaha pyssyvä ja puukkova ja puntarija. Ei ennää räsynykkeja ja puisija autoja ja kaarnalaivoja.

Mummeliki taitaa olla samasa venheesä. Se alako jo marraskuusa puheleen, että tars vielä ajela vajaa puolenkytä talavija työnsyrjäsä pitkimpitäjijä. Ja vanhasa Suparusa alakaa olleen kilsoja jo paljollaisesti. Eihän sole reilu kaksattaatuhatta tuommosele pirssile paljoo, mutta lissää tullee neljäkytätuhatta joka vuos. Jote eiku kirjettä Joulu-Ukale. Suparu. Ja kilttinä ommuka ollu.

Nysse Mummelitoive saattaa olla lähelä totteutumistaki. Senku pit olla sinine ja vähäajettu. Ja Suparu. Ja voresteri. Onneks se löyty läheltä. Jojensuusta. Tai Rääkkylästä. Hajemma kait huomena ja tulemma sitte kotija täältä loskasta. Lumijen keskele.


Onneks uuvemmat suparumallit ommuutettu semmosiks, että rapijan puolentoista metrimpätkä ei näje sieltä kunnola maantielle. Tuommosesta hiukka vanahemmammallisesta näkkee. Ku entunenki ommelekee samallaine.

Hopijavvärine lähtee kohta myyntilistoile. Kehun sitä sitte, kuhan saahaa tämä tuoreempi kotijo.

Leksuksesta elluovu. Enkole vielä kirjottanu Joulupukile. Aattelin ajjaa sillä miljoonakilsaa. Siinon vasta neljäsattaatuhatta.

Tukikohasta lyhempijä joulukirjeitä oottelemmisiin tähä. Ja halavempija.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti