maanantai 16. syyskuuta 2019

Mummu miettii, mistä linnut... (2207)

Ei ole liikoja kanalintuja Naruskan suunnila tällekkessää nähty. Ei soinu tekri toisena kevväänä peräkkäin, vaikka ikiaikane soittopaikka on kuuloettäisyyvelä tuosa rajanpinnasa.

Linnuila on kuiten siivet. Jostain niitä tekrijäki tiellaijoile oli tänhään ilimestynny, kun Mummeli kirkolle työmailleen meni.

Kesä on ollu hiukka erikoinen. Marjakesä on Naruskala ollu kaikkijen marjojen suhteen ehkä huonoin, mitä met muistamma melekeen neljältäkymmeneltä vuojelta Mummun kans. Ja sammaa sannoo moni muu. Ja sienisyksy näyttää yhtä hilijaselta.

Lintuja näky tänhään, poikkeuspäivä se oli tähämmennoon. Itekkin näjin Saukoskempuolela Tuluppijosa käyvesä lennosa puolenkytä tekrijä. Kivensyönnisä oli kahesa eri paikasa koppeloita. Oli raavaita lintuja ja poikijaki. Mummun näkemyksemmukkaan Naruskala hänen näkemäsä tänkesän pojjaat olit varsinki mettojen osalta kookkaita.

Lehti ovvankasti vielä puisa. Toissayönä oli viis pakkasastetta Naruskala ja oltiin vaihteeks Suomen kylymin paikka. Ruska paranoo ja saattaa lisätä myös lehtijen irtoomista.




Alotimma tuosa justiisa nelejännen Steineriviikon. Ruottinkieleisten koulukkaijjen viikko. Sitton yks väliviikko melekeen tyhyjää, jonka jäläkiin saamma viikon paimentaa mettämiehijä. Sillon net lintumäärät lopulleen seleviivät.

Ukan polovi on melekeen pelistä pois, Entiijä, mikä sitä tulehuttaa. Mummeli on viirusyskässään vissiin nelejättä viikkova ja ittelä on ilimeisesti sammaa tautija nyt takana viikompäivät. Ei kuiten kuolemaks näyttäs tää olevan. Kait se siitä lohkee.

Tukikohasta tähä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti