Tuossoli Kuukkumaharjusa muutamampäivänaijjan sennäkönen muutamahheehtaarin mettähakkuualuve, joka oli hienosti motola ajettu simenpuuasemiisa nin, että oksat oli kaajetuista puista hienosti laitettu kassoihin. Lapusa lukkee tiellaijasa Sallan Yhteismettä.
Aattelin tyhymälä pääläni, että nythän kommeeta ja kulukukeleposta mettää on syntynny ja homma näytti olevajjees.
No elähämmitä. Yhtenäpänä kirkole mennesä sihemmäkkeen parkkeeras muutama kuormuri. Jakun tulin kirkolta takasippäin, niijjopa oli aluve kynsitty ja oksakasat sekotettu ketummultakankaan sekhaan ja aluve oli ninko pommituksejjäliltä.
Mulloli jo semmone visijo, että tars olla semmonen vanahammallinen heinätöisä käytetty haravakone hiukka rouvimpaa tekova. Sillä ajettas net oksakasat parriin poltettavvaan läjjään siihen hakkuualuveen keskivaiheile. Haravakone rikkos pikkusen sitä ohutta kunttakerrosta ja syksytalaven tullen oksakasat olis lyöty tulleen ja tuhkat olis sittessaatu levitelä vaikka tuulela sinne ravinteeks. Siihen rikkumaahan net olis siemenet tarttunnu.
Siinon nyt kuiten taas malli nykytouhusta. Korvasienet on ainut, mitä tuosta aukosta saahaan parivvuojen kuluttuva kerätä. Muuta hyötyvä saakin sitte ootella. Saattaahan siihen siemenpuista mäntyjä alakaa nousemmaan, mutta lähtis net männyt sievemmälläki maapohojala. Mallikon silimisä tuo aluve on ninko persiistä tällähetkelä. Ja lähivuojet myös.
Tula Suoltijojen ja Naruskajojen risteyksesä käväsin pariviikkova sitte, liekkö ihan sitäkää. Suoltijojen tiellaijjat on ninko koiralluu kaluttuna aukeeks Naruskajokisillale asti paitti muutamata siemenpuuta. Peleko on, että sielläpäin kun seuraavan kerran kuleskellee, nin tietenki on myllätty samallalailla pilolle, ninko Kuukkkumanki pikkuläntti.
Kauvankha tätä touhuva saa vielä olla tojistamasa, ennenko tullee joku luonnonsuojeluporukka ja alakaa rähiseen. Mutta kukhan ei liijon puhummittään.
Tukikohasta hiukka ihimettelemissiin tähä.
Mikä ihmeen tarve se on repiä kankaat auki halavantunmoisella auralla oottamaan siementä kun on olemassa paljon siistimpiäkin kamppeita rikkoa kunttaa ja rakentaa maapohja siemenelle itää. Kaippa se tuossa auran urassa vesi valuu alaspäin ja antaa männyntaimen nautiskella sopivasta kuivasta niin kasvaa jämäkäksi ja tiheäsyiseksi laatupuuksi? Näillä korkeuksilla ei ole nähty aurakalustoa kolomeen vuosikymmeneen ja eiköhän siihen syynä ole notta fiksummat ja paremmat keinot on otettu käyttöön... Jalan tuolla ei kulje kuin kettu keväthangilla...
VastaaPoista