Kuiten tulin halakokatoksempäälä kojepallaa ottaissa aikasvarmasti sille kannale, että ei tartte montaapäivää näitä syvämenkappaleita tuola katola ennää tuuletela. Kokheilin terävälä keklula ja lähetin sitte kuvan lihojen omistajale. Sielä alako kuola valumaan...
Suolapitosuus vaikutti summasa osunneen kohilleen. Solis ollu Ukka Matimpoijjan syytä, josolis lintannu siltäkohtaa. Annamma vielä muutamampäivän roikkuva sielä, kunon ilimankosteus päivälä luokkaa puolensattaarosenttija. Ja yöt käväsee pakkasela vajjaan kympivverran. Se vaihtelu tekkee hyvvää...
Tukikohasta retkeläistehhakuva Naruskajärvempäästä huomenisa suunnittelemissiin tähä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti