Kotkat kuuntelivat.

Ei ilta aamuva aina tiijä. Eikä aamu aamuva. Ei ollu Ukala nimittäimmittään suunnitelmija lähtee käväseen Kiilopäälä, mutta käytäväks tuli. Muutama lappeerrantalaispariskunta halus kävelemälä Kiilopäältä Tuntsajojen sillale, jotenka sinne Kekkosempuistollaitaan oli päästävä. Eilisä ehtoola tuliva Tukikohtaan, ja eikun aamusella tiempääle.

Eipä sielä kauvaa nokatttuhissu, kujjo rinkat oli seljäsä ja immeiset taipaleela. Ja Ukka suuvattammaan takas Naruskale räkäpotilasta hoitelleen. Mummeli ommeinaan räkäkuumetauvisa, eikole liijon pystynny reissujjäläkiin kuin lakanaivvälisä makkoilemmaan ja lyhvesti kotisaunallauteila pyörähtään.

Asijaan. Otsikossa näkkyy, että kotka kuuntelit. Niitoli Porttipahan altaan tuolapuolella paljollaisesti yhelä kertaa näkösälä. Olivaan nin tiukka liikennetilane päälä, että tuulilasin kautti piti roiskasta parit kuvat taivasta kohen kohetta näkemäti, kunnet lintusuuroset jäit skotan peltikaton taakse. Kotona vasta kameralta kuvat kattellesa näytti siltä, että osa roiskasusta oli sattunnu kohale. Puolenkytä kotkalintuva löytyy sokkokuvasta. Aikas hyvä kuva Ukanottamaks.

Tukikohasta seuraavata kotkatokkaa turhaan pällyilemisiin tähä.