Tinttiruokasäännöstelijä.

Tinttien pähkinäruokintaa ei niinkään tarvitse säädellä, koska ne eivät pähkinöitä määräänsä enempää tuhlaa. Ongelmakäyttäjiä lintulaudalla jossain mitassa ovat närhet ja oravat.

Kaikenlaisia pellepelotontemppuja on kokeiltu, ettei joku rohmuaisi pienimmiltä ihan kaikkea. Yksi liskukin tuli viime talvena rakennettua, vaikken pahaa tarkoittanutkaan. Yksi närhi nimittäin työnsi päänsä niin pieneen aukkoon, ettei päässyt siitä irti. Sitten oli kait jalka vielä livennyt niin, että närhi hirttyi armotta silloiseen lintulautapatenttiin. Se kokeilu loppui siihen ja viritys poistui ruokintapaikalta.

Tälle talvea oli etsinnässä patentti. Ja se löytyikin, kun reitin varrelle sattui Clas Ohlssonin kauppa Jyväskylässä. Siellä myynnissä oli kuvassa näkyvä laitos, joka ei ehkä kaikkien silmissä kauneutta edusta, mutta linnunruokinnassa se on harossi peli. Ei tosin tehdastekoisena, vaan pienellä helpolla muutoksella.

Tuo verkkoputki kokeilun jälkeen tukittiin alapäästään purkinkannella niin, etteivät pähkinät pääse valumaan varsinaiseen alakaukaloonsa. Tintit saavat nokittua eväänsä verkon läpi. Närhi tyytyy nykyään leivänkappaleisiinsa. Pikkuongelma on orava, joista yksi on eläinpellepeloton. Se ruttaa tuota ruokintapallon verkkoa jollain ilveellä, että pääsee siemeniin pyöreää pintaa peremmin kiinni.

Tuossa on kuva pallosta. Putkellinen pähkinää riittää kolmisen päivää, eli parilla kilolla selviää viikon. Oletettavasti kaikki saavat osansa, vaikken mikään linturavintotietäjä olekaan.

Oravia ruokintapaikalla pyörii kolme kipaletta. Niistä kaksi on lauhkeaa, eivätkä linnut niitä vierasta ja arastele. Yksi sen sijaan on varsinainen häirikköluonne, josta se on saanutkin ristimänimekseen Mummelilta nimen Ärri. Se kyörää armotta kaikki linnut isommasta pienempään pois, kun se katsoo oman ruokailuaikansa olevan. Linnutkin ovat selkeästi oppineet, että tuota kahelia pitää hiukan varoa...

Ärrin vuoro ruokailla privaatisti.

Tukikohasta pähkinänostoreissua lähikaupunkiin suunnittelemisiin tähän.