Sinisehhetke sinisijä aatoksija...

Talommiehellä kun ei ole seittemättä päivää, jolloin voisi otella levon kannalta, niin Ukka ojjo vuosijen ajan alottannu pyhäaamut talavisempana aikana tuhkan tyhyjennyksellä puukattilasta. Nyt meni kaikkijaan rupijamasa puolisentuntija, kun samaan syssyyn piti kärrätä muutama kuiva koivuhalako liiterin puolelle, että pärjäilee taas ensviikon.

Ulukona oli vielä sinistä valova ja talitinttiset ja muutkaan siivekkäät ei vielä ollu noussu yösijoltaan, jote Ukka ei häirinny sielä kennenkää ruokarauhaa, eikä muutakaa rauhaa. Tankkasivvielä tinttijenki eväslootat, että niile piisaa apetta, kuhan herräävä.

Kuivat koivuhalot kun helähtelit kymmene asteen aamupakkasesa, nin aattelin vaan, että onse puutalo varmaanki pakkasela mukavampi asunpaikka ku teltta. Ei oikeen hutsittais teltakaminala telttaa lämpösenä pittää, jos sitä vertailee veskeskuslämmityksee. Kuiten net meinaa nyt niitä aavikkoje asukkaita iha vakavala naamala sijotella telttamajotuksee ja rautakonttiloihi. Suomesa on kuulema kaikki petipaikat tiiliseinije ja puutaloje sisälä loppu, kummaahan on tullu äkkijä nin paljo hyyryläisijä. Soli Ukan entunen pomo, joka sano nin. Ei tämä Orpo pomona ole Ukale ollu, mutta sen eeltäjät sillon olit.

Onkhan sielä nykkaikki purut iha kuivina kehäkolomose sisälä. Ukaltakkaan ei oo kukkaan ees käyny kysymäsä, onko savottajätkijen rautasänkyjä tyhyjillää. Enoo tosivvielä ittekkää ottannu kenneenkää yhteyksijä, kunoon aatellu nimpäin, että virkamiehet ne ossaa hättääkärsiville paikat meilä järjestellä. Niija kirkola on ainaki hehtaarivverra entusta koulutalova korkijala mäjelä lämpösenä. Keskuslämpövä sinneki pukkaava kaukolämpötehtaasta. Ja sielon voimissaavvielä helevetimmoine köökkiki, jolla alakoululaisja on vuosija ruokittu. Ja tunturisa on tyhyjijä taloja pilivimpimmein. Ja vanahoja hiljan lopeteltuja opiahjoja on tyhyjänä Kelloseljäsä ja Hautakyläsä ainaki. Ja muutama kymmene pitkimmettijä kylymänä, mutta saatavisa paremmiks ko teltta ihavvarmasti, jos nin haluttas. Ja pitkillappija ollissää, jos aletaan karttoja pällyileen.

Sehän puhu tämä meijä isompi Pomo täsä vasta muutama päivä sitte, että se eppäili Norjallaittava rajasa kiinni tuola pohojosesa. Soli Ukalla aatoksisa jo kuukaus sitte, ja sillon jo Mummelile sitä muutamala aamupalala sanonki, että nääppäs vaan, nivvelivenäläiset alakaa kohta työntään majapaikan tarttijaa näistä meitivvieresä olevista reijistä. Alakusoitto ojjo soiteltu. Ja Venäjälä ei ole lämpösijä petipaikkoja kaikile omillekkaa. Ja sielei ole Ukkaa vastaa koskaa aavikoasujata tullu, vaikkolen käyny lähelä ja kauvempana.

Se puhalteli meinaan äskön pohojostuuli. Siitä se aatos näihi pätmänviittasii lipsahti, kun itte ei meinannu pilikkihaalarisa ilimavvillapaitaa tareta. Sormijaki jo alako kummihanskasa kylymätä.

Ainiijja iha toisee asijaan. Laiton eilissäehtoola ittäänpäin kuvaavan kamerakonheen kiini pieneelläppäriin, joka oli ennen säkonneena. Sain sen ihimekyllä pellaamaan, joten nyt pitäs taas valavonta ittäänpäin olla kohillaan. Sieltä nimittäi aurinko nousee. Ijästä. Vielä. Ja saattaa nousta muutaki...

Nintuo kuva vaihtuu nytten puolentoistaminnuutivvällein. Vähäjjos noppeuttas, nin kohta olis elävätä kuvvaa, muttei vielä...

Tukikohasta sinisinneen tähä.