Mummelilla oli Juhannuspyhien tavoitteena kipaista Tuntsajoen sillanpielestä Nuoluskurun kodalle johtava UKK-reitin pätkä, joka on pituudeltaan vajaan kymmenen kilometriä. Patikkaseurana olivat vävypoika, tyär Kati, Hallahelinä ja hänen kaverinsa Emmi. Pienimmät iältään kymmenenvee.
Tyttösillä oli allaan apuna hevoset, joten he ilmeisesti ovat ensimmäiset ihmiset, jotka ovat tulleet ratsastamalla kerrotun maastopätkän. Keppihevosilla tieten...
Harvassa olivat Juhannuksen viettäjät Tuntsan suunnilla. Puolenkymmentä pirssiä tavattiin koko retken aikana, joten aaton sadekeli ja kylmähkö sää sen lisäksi oli karsinut Tuntsalla Juhannustaan viettävien ihmisten määrän pikkuriikkiseksi normaaliin verraten.
Hienompaa säätä ei olisi voinut patikkaretkelle toivoa. Ukka hoiteli Loimun kanssa retkeläisille valmiin kenttälounaan retken päätteeksi Kuskoivan kodalla, joka oli siistissä kunnossa ja puuvarannoiltaan priimavireessä myöskin.
Mummelilla oli patikkaretkeltä huolestuttavakin havainto, kun silmiin sattui kaksi kuollutta kanalinnun poikasta, joille mitä ilmeisimmin kylmyys oli tehnyt tehtävänsä. Onneksi eteenpäin Juhannuksesta on säätieteilijä lupaamassa hieman armollisempia kelejä niin linnunpojille kuin marjasadollekin.
Tuntsan tiestö on lanaamalla liipattu hyvään kuntoon. Ehkä muutama kierrettävä irtokivi pitäisi potkiskella uralta pois, mutta pääsääntöisesti tien kuntoa voi pitää erinomaisena metsäautotielle.
Tukikohasta seuraavia retkiä suunnittelemisiin tähän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti