tiistai 17. syyskuuta 2013

Tekrinlihan ja namun perrään.

Lämpöset kelit on poikinu hyönteisalan ropleemit Tukikohan kenturoilla. Ja neljän seinän sisälä.

Kasperi meinotteli laittaa tekrintäkät soossikuntoon männäpyhänä. Olit kuiten raitapersiiset ampiaiset ottaneet ukkotekrin höyhenpeitteet mielipaikakseen niin tiuhaan, ettei poijjalla ollu muuta mahollisuutta kuin puottaa tipi ampijaisineen muovikassiin. Ja sangat kiinne ja sassiin. Ja paketti pakkaseen. Kun ei oo nuita mehiläishoitsun pelivälineitä tällä kartanolla.

Nyt niitä virkunolosia suikoilijoita lentelee sielä ja täälä jo sisälläki. Ovet ja akkunat on kyllä kiini, mutta niitä tuntuu tukkivan sissään ilimastointilunkuista ja vielä mistä. Ja ovista joutuu pakosta kulukeen, nin niitä pujahtelee sissään.

Mummeli puotti ikkunalauvalle yhen hetelmänamun, nin jopa yks asettu siihe makiaa imemään. Kuvattavaks. Ja sitte kärpäslätkän saaliiks. Haaskalta.


Tukikohasta toistellen, että tärkehintä on, että ees joku pistää. Sano se entusen elämän siivooja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti