Joriinit on ostettu semmerkiks, että Ukka on taas eri vuojella. Kymmenkunta päivää sitä vuojesa ollaan samala vuojella. Ja taas menee emo pykälällä ohitte. Ja vie tietty Ukan taivasossuven mennessään, niinko tiättä.
Tuulee. Ja on kesästä kuin kesällä konsaan. Sano eilen raatiossa, että ei liion ole viiteenkymmeneen vuoteen aineskaan Lapisa ollu näin lämmintä näin myöhäsä. Ja kessää on piisaamasa normi kuuven viikon sijasta toistakytä viikkoo.
Ruskassa löytyy Naruskalla ja tieten koko Lapin läänisä. Epätasasta on muutamin paikoin, kun eelleen on koivuja ihan vastanvihreenä. Koivuruoste on vuorostaan toisin paikon nakertanu jo lehet ruosteenruskeiks tai irrottanu net maalimantuuliin.
Tukikohankin tontila lentää muutama syksyn lehti koko ajan ilimasa, vaikka tokkiisa on enin osa vielä puisa sinnittelemäsä. Muutama Kallelan asukas oli pyörähtänyt Tuntsalla. Sielloli ollu komiaakin komiampi maaruska Jänesvittikon suunnala. Son sielä koilisimmasa kulumassa Suomija.
Ruskat vielä saattaa parata. On meinaan öisinä aikoina ollu kolomen asteen pakkaskelijä, joka nipistää lehtiin lissää värijä. Haavanlehet on Ukan suosikkija. Net on kirjavia ja kirkkahia värreiltään.
Ja täälä net ei lehet haittaa raitiovaunuin ajoja. Eikä vielä pyyhi malamijunatkaan Sokliin ja takas. Eikäpä nuot täälä liukkaaks pihoja ehi tekemään. Mutta postihhakureissuja net mukavasti piristää.
Tukikohasta syksykesätuulista nauttimisiin tähän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti