keskiviikko 25. heinäkuuta 2018

Lapijomiehen auttaja.

Autotallinkulumala on muutamavvuojen ollu puolenkymmenen helevetinsuuren koivuvainaan kannot. Onneks sattu Moilas-Jussi ajeleen raktorikaivurinsa kans Tukikohan ohi. Puhelinsoitolla mies koukkas takas ja teki kymppiminnuutisen hommija takapihala. Ja Ukka säästi Mummelin lapijohommalta...ja vähän itteesäkki.




Sinneppä net kannot hautaantu maanpovveen ja kone tasas jälet. Tuli parkkipaikkaa lissää kesäks ja talaveks.

Tukikohasta tähä.

2 kommenttia:

  1. Kaadetun puun kannon lahottaminen paikoilleen vie aikaa yli vuosikymmenen.. Kannon poiskaivaminen asiallisela kalustolla vain hetken. Lisäetuna tässsä Tukikohdan tapauksessa on se, että Taksitolpalle tuli lisätilaa toisellekin pirssille.....

    VastaaPoista
  2. Tai miksi ei tehty niin, että oltaisiin nostettu ensin pois ne kannot, sitten pilkottu kelpopolttopuiksi, revitty tuohet irti, annettu kaiken ensin kuivua rauhassa sen maagiset 2 vuotta, jonka jälkeen, jos ovat liian pieniä Tukikohdan lämpökeskukseen, oltaisiin lahjoitettu ne Kallelan, tai muun, tulisiallisen talouden käyttöön.

    VastaaPoista