Kirjoottelin horrouksisani Porvoon koulukkaista. Eihän sole Lovviisa Porvoota likelläkkään. Tai emminä oikeesti tiijä muutako, että sielä net jossaki ruuhkasemmasa Suomesa on. Kaukana kuulema Naruskasta, jos tulijoilta itteltään kyssyy. Tänne kuiten ikävä jokatalavi on ja son hyvä meile nin.
Sieloli Tuntsantielä auramies jättänny parit viimeset lumisatteet hoitamati. Ja takavetosila sakemannipirssilöilä Mersuila meinas tulla onkelma poikineen sielä. Ei arvattu Mummelin kans ihan kaikkijen kukkuloijen alamäkijen alle niilä ajjaa. Tuntu siltä, että net ei kaikimpaikon kulukenneet kunnola ees tasasela.
Ja niitä käännelesä piti porukala lapijoittaa kuutijotolokula tieltä lunta, että saatiin pirssit Aitatsivaarantakana nurin.
Toivottavasti kaikki sai kaikki tavarasa pakatuks ahkijoihisa. Näilä kymenelä tuli muutama kilometri lisähiihtova Takkaseljän kämpäle, kunei tavotettu suunniteltuva puotospaikkaa.
Vasta se oli tarkkaa hommaa kuin täinnainti ajela niitä Mersuja tyhjilteen tänne Tukikohtaan. Mummeli sai ajamasa pakun kertaalleejjo kiini yhteen mäkkeen, mutta riitti sillä neuvokkuus perruutela takas vauhtija hakkeen muutamalta jänkäsuoralta. Ja nin se pääsi kotijo. Ukka pääs jäläkiin lähteen, kuppiti ylimäärätavarat lastata autoon ja tuuva net Tukikohtaan keskiviikkova oottaan. Soli vähänninko lovviisalaine mustolaisleiri muuttamasa Takkaseljän taivaaseen, kunniitä vetoahkijoitaan pakkalivassielä tientukkona...
Tukikohasta huomenisa sammaan savottaan Haakahelijanpoppoon kanssa valamistautumissiin tähä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti