sunnuntai 11. maaliskuuta 2018

Kevyt kiertoajelu.

Ihanko tuhatneljäsattaa kilometrijä parisapäiväsä ei olis tarpeeks. Ei näimä ole. Vielä piti käyvä kolomenkympin jäähyttelylenkki Kallelasa, misä ranskanpoijjan sääasema teki taas eilisäpänä tenät, eikä lähettänny Ukale ja maalimale käppyrää.

Asijaan oli Kemimmaan suunnila käyvesä tarttunnu puuttauslaitteeks ristitty verme, jolla saahaan etänä katkottuva virtoja ja taas laitettuva pääle. Ukka risti sen joriinikatkasijaks. Sekun piilotettiin joriinipuskaan, joka kuulema ei olejjoriini, vaan Mummun vanha pelarkoonija. Sonki semmonen, ettei sitä tartte liijon kastela...

Kohta on kaikki hommat hoijosa etänä tuola mökilä. Paitti ihimisten sinne saamine nauttimmaan luonnorrauhasta. Net pittää sinne houkutela manuvaalisti.



Alemmasa kuvasa on se pötkylä, joka sitä säätietova maalimale pukkaa. Sekussais olla sijollaan seinälä, niijjovain Ukka hoiteleis loput täältä Tukikohan hermokeskuksesta. Ei hermoilukeskuksesta.

Ainiin. Se tuhatneljäsattaa kilometrijä ajettiin Suparula kieros Ilomantsisa. Ukan autokuumetta jähyttelemäsä. Yhelä autola menimmä. Ja yhelä autola palasimma.

Tukikohasta rauhottumissiin tähä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti