Ei myö käyty Haaparantaa kauvempana, kun sielä jo saa ostella Nokian Hakkapeliitta talavikummija suunnilleen puolihinnoila kotimaahavverrattuna. On se oikiastaan kumma juttu, että suomalaiset Venäjällä valamistetut renkhat pystyy Ruåttista ostaan nimpaljo halavemmala, että net kannattee sieltä hakija. Nooh, tieten meijän reisun pääaihe oli hakija lapsosetketterät syyslomile Naruskale, nin samoila tuliliemilä ostirrenkhat.
Haastelin siinä joutessani renkaskauppijaan kansa. Ihimittelin hälle Hakkakasijen hintaa rajan kahempuolen. Poika meinas, että Suomesa on verot liika kovat. Johomminä, että katteet Suomesa tuplat. Jaa jaa sano ruåttalaine.
Muuta en tiijä, mutta tasapainotettuna ja alleruuvattuna neljäsattaakuuskymppijä €eroina. Kait net melekeen tuplat olis maksannu kotomaasa.
Näkyhän tuola oleva muutamija suomipoikija ja suomityttöjä muitaki. Jokatoine pirssi oli arvijolta suomalaista lähtövä. Muutama meikäläine leipävirmaki Sallajja Kemijärve välistä.
Sielä mererrannasa oli kans aamupakkaset. Jotenki tuntus, että komiammaks huurtuu pirssisä akkunat lähempänä isova vesee. Oikeen piti kuva näpätä ennenko laitto vepastot pääle kuurankukkija sulattaan.
Tukikohasta talavikelijä laajemmaltiki oottelemisii tähä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti