Elläinlääkärityär kävi joku päivä sitte sitä vilikasemasa kans. Ukka meinas tuosta nuivvaan, että sitasen porotuksen halakokatoksen toloppaan, nin lekuri saa sormeilla koparat ja lavat, mutta Täpläpä otti ritolat. Vaikken muuta ku puurolautase äärellä yritimmuinamiehinä pujottaa kaulalle sinistä hinnausköyttä. Elläinlekuri sanoki kartanolle tullesa, että elukat on hyvät tietään, millon hän tullee paikalle.
Nyt viimosina päivinä elikko vaan käväsee pihasa kattomassa, vieläkö sille evästä annetaan. Selekeesti se on epäluulonen Ukkaaki kohtaa, vaikka sille oltais vaan pikkusella piikillä laitettu parit antipiootit muutaman päivän vällein. Jottain asperiinin tapasta jauhetta se muutamana päivänä söi tietämättää puurosa sejasa, mutta kiini se ei vappaaehtosesti anna.
Kattelemma huomisesta etteenpäin isomalla porukalla, josko saatais rokotettuva. Tullee muutama maaseutuelinkeinoneuvojatyär tänne pyhiks, nin eiköhä saaha porotus piikitettyvä lakipykälijä nouvattaen.
Herra veteli tänä aamuna kauralesepuurova ja säkkijäkälätä vuoronperrään semmosella himolla, että ihan viimesijään se ei vielä taija vejellä, vaikka pahasti linkkaaki. Piikit oottaa latinkissa kylymiösä. Ja Ukka ettii näkymätöntä naruva. Vai hakisko vimpaa tai suopunkija. Ja niijen päähän poroammattimiehen.
Tukikohasta maaliman hienoimasa aurinkopaisteessa munajjuhlia oottelemisii tähä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti