Syksyvä kamerakuvin Naruskalta. (2594)

Ohan siinä omat hyvätkippuolesa syksysä. Vähempi sääsket ja paarmat ympärilä pyörii. Noh, tilale tullee tieten polttijaiset, mutta niijen kans pärjää ainakittämmöselä luoteistuulela, mikä lähiaijjat täälä puhaltellee. Ei hiki isommin valu ainakaahhelteen takija...Niija hirvikärpäne on täällä tuntematollaji...

Väriloistova olluvasa kohtalaisehhyvin. Maaruskan ja puuruskan yhteisestä aijjasta en ossaa sanova, mutta eikhän sitä yhistelmätäkijjossain päin pääse kokemaan. Net, jokka tänne tulla ymmärtää.

Son taimenerrauhotusaika, jota jokkuvvisaat meni muuttammaan syskuun kymmenennestä syyskuun ekapäivään. Kanalinnumpyynti kuiten alakaa kymmenespäivä. Soli kait eilen puhelimmyyntijä ja nettimyyntijä rittänny Sallan ja Saukosken lintuluvile jopa toistaminnuuttija. Oli hyllyt kaupasta kuulema tyhyjentynny. Ja moni jäi iliman.

Tukikohta majottellee taas tällessyksyvä mettämiehijä kaikkina päivinä viikosta yhtäsoittova lokakuulloppuun, kunei net päästänny niitä steinerkoulukkaita taaskaan tänne.

Josei mettästä, nin vielä täälon vuorosa korkijala mustikoita ja puolukkaakittullee paikon hyvin. Sekkään ei kaukana valamiista liene. Ja ruskaa on nähhäasti.

Emännyyvele ostin syksyrratoks ja muinakivvuojenaikoina käytettäväks pokkarikännonin, semmosen köykäsemmän kameran, mitä nuot isot järjestelmät. Emo sillä opettellee, mutta ensmääsistä otoksista jo voi päätelä, että laatukuvija poversotti piirtää. Kattokaa vaikka itte, eilistä päivää kuvattuna. Syyskuun ekaa.

Tukikohasta sajekkuuriojevvälisä klapiurakkaa jatkamissiin tähä. Pitkäkkalsarit jalasa.

Kallelaklapei syntyy. (2593)

Onneks naapurin Linko-Jarkola on tuo museomassikka ja semperäsä hytraulihalakoja. Tarsvaan olla lissää peräkärryjä, että sais kaikki kolomimetriset sillä pieksettyvä poikki ja halaki yhelä käjelliikkeelä. Nytei ole kuin kakskärryvä kartanolla ja net pitäs tieten käyvä tyhyjentämäsä jojentaakse. Son heleppoo lastausta, kuppääsee kulettimela puottaan net klapit suoraan kärryle.

Eiviittis mennä Kallelan asukkaijen rauhaa häirittemmään, mutta toisaalta ei huvita klapeja Tukikohasa maahankaan pienijä, kun net sittä sais sitten käsipelisä taas lastata. Laiskuus on lahaja...

Tukikohasta kuletuksija suunnittelemissiin tähä.

Kohtalaiset kanalintukannat. (2592)

Linnumpyyntiaijjat likenee. Kunen ite mettästä, nin mulle ei tee kesää eikä talavee, mitä kolomiolaskentatulokset näyttää. Muutamakkin metästäjät on lukuloista tosi kiinnostunneita. Senhän tietää siitäki, että niitä täältä Tukikohastakin päivittäin kysellään.

Meillon emännän kanssa ihan satunnaisia lintupoikuehavvaintoja tältä syksyvä. Net poikuveet, joitonnähty, on ollu kohtuullisen isoja kooltaan ja poikaset näyttää olevan kasvannu likelle raavaankokosta jo näille ajjoile.

Riistakolomijotuloksija näkkyy Lapin osalta tästä...

Ruska ainakimpuissa ovvielä alakutekijöissäsä. Koivut on velehosti muuttumasa muutamasta oksastasa kirkkaankeltasiks. Se viittais hiukka siihen, että puuruska saattaa olla tällessyksyle komijakin. Illat ja yöt pimenee ja yöpakkasijakin on nähty Naruskala muutamanakin yönseutuna.

Son ollu rehevä kasvukesä. Emännyyven humalatki on kasonnu ennätystihheiks. Eivaan ole niile sahintekokäyttövä, ninko kuulema jollakin ihimistyypilä on. Ei kannatte sahtija valamistaa, kunei sitä tule juotuvakkaan. Meitin takapihan lintulauta ommelekeen humalan peitosa, ninko kuvisa näkkyy.

Haapa ei vielole värijään muuttamasa, mutta sekin aika tullee. Syksyksi se kääntyy, mitäpä tuota estelemmään. On kommeita aurinkopaisteppäivijä ja yöpakkasijakin selekeen myötä. Mustikampoimijoila pittää alakaa kiipeilemmään korkijammale, kun kahessakimmetrisä on pakkasta ollu enimilläsä nelisen astetta.

Tukikohasta huomista kalastohhoitomaksusta erkaanatumista oottelemissiin tähä.

Tuolta tullee hypriitimies.... (2591)

Net laulaa sitä ransiitmiehestä..Nyton Kemimmaala Väyryslantijasa yks mies vaihtannu tavan pensavermeesä hypriitipirssiin. Lähipiirriin tuli näin uus luonnompelastaja hypriitimies Kasperijja Ukan lisäks, Sami.

Niitä hypriitejä oli etätutkittu puolenkytä kipaletta Kuopijosta eteläämpäin aina hammaan Nurmijärvi -nimiseen paikkaan asti. Sinne ei kuitenkaan tutkimusmatkailija Ukka koskaampäässy, kun löyty toiselta rastilta Jyväskylästä koeajjoon semmonen pirssi, että Kuopijjoon oottammaan jääny hävis tälle valakoselle kaunottarele noin satanolla.

Pienet neuvottelut kävimä Saminkanssa puhelimela ja tulima siihen tulokseen, että etelämpirssit jää toisile ja tästä keskisuomalaisesta tullee Samile uus. Ja nin tuli kans.

Siihen se Tojota Prius Ukan ajamana parkkeeraantu Samin pihale. Son vähänniinko karamelli kymmenkuntavuotta vanahaksi pirssiksi, rapijat parisattaatuhatta hyvihhuollettuva kilometrijä takana. Ja eesä tarkalla pitäjällä rajattomasti. Leksuksen sukuva...

Tuosta automallista saa muutamala tonnilla muutettuva sen semmoseks plukinpirssiks, jolla kun akut lattaa, nimpystyy ajjaan puolensattaa kilometrijä ja rapijatpääle kertalattauksela. Semmonen muutos saattaa tähän pirssiin tuonnempana tulla, nin tullee halapa kaupunkiauto. Ja pitemmät matkat pirteelä polttomoottorila, jota iliman ei kairasa matka taitu sinne, mihimmenosa ollaan.

Kohta on tuommosila Priuksila markkinarakova halapana sähköpirssinä. Tuokin alle kymppitonnirrauta.

Tukikohasta kotisaunallauteita ajourakajjäläkiin jo kaipailemissiin tähä.

Matkahuolto hävittellee akkuja. (2590)

Tilasin Lieto-Turkuakselilta tuone kellarin sähköpääkeskukseen kaks semmosta geeliakkuva, joijenka tehtävänä on polttaa nuita poistumistievaloja sillon, kukkoillislapinsähkö ei pysty toimittammaan Tukikohtaan sähkövä.

Lähettäjävirma laitto viimomaanantaina viestin, että lähti. Ja lähetystunnus matkaan, ninko nykyvään tapahtuu. Puolevviikonmaisa alloin kyselemmään lähetysvirmasta, että millonkahan net akut toimitellaan sinne matkahuoltoon, kun lähetystunnus ilimottaa koko aijjan, että het oottaa lähetystä heile saapuvaks.

No, puolevviikonmaisa ilimotti lähetysvirma, että akut on toimitettu sielä matkahuoltoon maanantaina, ninko luvattu. Virma oli alakannu kyseleen akkujen perrään ja saanu selevile, että net on kuljetuksesa saapunnu Rovaniemele. Sinne kuiten jälet loppuu, eikä tavaraa löyvy mistään...

Eilissäpänä lähettäjävirma ilimotti, että laitettasko uus lähetys maanantaina, kuneivät matkahullon järjestelmästä löyvä. Sannoin sinne tietenki, että ilimankaan lakisääteisijä akkuja ei kehtaa tääläpäässä olla, jotenka kokkeillaan uuvestaan.

Tukikohasta hypriitiakkuautova tutkailemissiin tähä. 

Sienipartion koereissu. (2589)

Emännyysmummuhan sen kekkasi, että Aarnilla on viimenen syksy vapaana ninko taivaallintu vielä elosyyskuusa. Tulevana vuona 2022 alakaa eskarit, jotenka viikollomat Ukan ja Mummun kansa harvenee...

Aarnia ei kahta kertaa tarvinnu mukhan houkutela. Sinne jäi äite ja pikkusisko Rovaniemele, kummet matkasima Naruskale. Mukavata on tievosa jokapäiväle. Tännään ja eilisäehtoola keskityimä muutammaan viisvuotijjaan Leekopirssiin, pyörilä oleva poliisivankila tarttu Tokmannihhyllystä Rovaniemeltä...

Ensmäänen luontoretkikähhäys suuntaantu tuohon Kuutsikönkään rantapoluile. Sieltä sankkoihin tarttu muutama herkkutatti ja jokunen hapero. Sevverran, että saima kevyvet maistijaiset alapopuikuloijen ja uunilenkimparina. Nam.

Aarni jo piuvaa seuraavale retkele, kumpitäs päästä Mummun kangashaperomestoile tuone muutammaan hiekkaharjuun. Ja matsutkin kiinnostellee...

Tukikohasta satteentaukoomista oottelemissiin tähä.

Lissää syksymmerkkejä. (2588)

Haarapääskypesuve kasvo lentokuntoon silimisä. Toisapäivänä sattu silimiin, kun ensmäänen hyppäs siivilleen ja pääs siipiesä kantoon. Eilejjo käväs pesälauta poijjista tyhyjänä päivälä, mutta ehtooks net palasivat kotijo. Tälleaamuva net häippäs koko tokka johonki lentoharjootuksile. Ei varmaan kauvaa kestä, kunnet asettuu johonki sähkölangale rivviin ja kohta niitei taas ole. Varma kesälloppumisemmerkki.

Roskiskeikala tälleaamuva tohon kolomensaammetrimpäähän kiinnitti huomijo tieten verskiin karvarouskuun, ensmäänen havvainto tällealakusyksyle. Tarttee varmaan suunnitella vanhojemmäntyjen harjuilakäyntijä, kun monesta karvarouskut ja matsutaket löytyy samala kalenterila. Täälon sevverran sajelu ja lämmintäki, jotenka sienilä saattas olla hyvät olosuhteet onnistuva.

Täson semmosija kevyvempijä majootuspäivijä välisä, kunnet keskisuomalaiset eilen nostit kytkintä Luostole. Tulihantuota suursiivottuva saunapesuhuonepukuhuonetilat. Höyrypesurila ja kloritebängilä lattijat ja lauteet tuli hoijettuva. Sitävaile, ettei kloritekännijä siinä saanu itekki, muttei tälleaamuva ainakaan kankkusta tullu. Kuuvelta ylös tavammukkaan ja aamupallaa kolomele keuruulaisele neitosele, jokkajo aamusta hyppäs pirssiisä Tuntsarreisule päiväseltää.

Motoripyöräporukkata tullee puolevviikommaisa ja rinkkaihmisijäkin tars hoijela Kotalankylämpysäkiltä Tukikohtaan ekayömajotukseen. Kulukijjaa riittää, ninko on ennätysmäärät riittänny koko kesänä. Liekkö koronan syytä eelleen, että kairat kiinnostaa.

Tukikohasta kummisaappaita huoltelemissiin tähä.

Syssymmerkit. (2587)

Sinnesse kääntyy tämakissuvi syssympuoleen. Aamusumuja ei liijon kesälä nävy, mutta näinäaikona elokuumpuolivälisä aamusumut on vallala.

Ei haittaa. Eikä haittaaa, vaikkon kolomastoista ja perjantai. Aamusumut on ihan kommeita. Ja päiväks olluvannu vielä kesästä kelijä. Onneks on tuo kamera tuola Tukikohan katola, nin ei tartte kalsarisillasa kameran kanssa ulos hölökyilä...

Jyväskylänseuvulta on täälä viikon ollu retkelä puolensattaa sairaahhoitopiiriläistä. Puolet porukasta Tuntsankairasa ja puolet majotuksesa Tukikohasa. Neitovaltanen porukka, mutta met miehet olema hyvimpijelleet heijät kurisa. Ja lystijä on ollu. Het seikkailee päivät luontokohteisa ja met emännyyvenkans pitelemmä heitä ruokahuollosa tavammukkaan ninko kukkaa kämmenelä.

Huomena aamula heijän ryhmäsä lastautuu yhteiseen linjuriässään ja het kaikki siirtyilee kannattammaan yheks yöks Luostova. Lystimpitova orriittänny kyllä Naruskallakin näile virkeile aikasile.

Tukikohasta sumuaamuista nauttimissiin tähä.