Lotomärät jängät vaativat huippukuntoa.

Jos kelit lähiaikaisina pysyttelevät, niin Naruskan kairassa on vettä vaikka jakaa asti. Kaikki jängät ja jänkäojat ovat kyllästyneet vedellä kesäsateista niin, että pienimmätkin vuorokautiset sademäärät näkyvät hetikohta esimerkiksi jokivesien äkäisenä nousuna.

Suolle uskaltautuvien on varustauduttava ehjillä pitkävartisilla saappailla. Juottijängillä pitää olla pituushyppääjän ja kolmiloikkaajan kimmoisuutta, jos meinaa seuraavalle juotille päästä. Voi käydä niinkin, että joutuu jotain juottia pitkin palaamaan jälkiään takaisin.

Hillanpoiminta edellyttää siis hyvää kuntoa. Iso enemmistö Ukan haastattelemista paikallisista hillanpoimijoista on sillä mielin, että Sallan alueelta ei pienellä kulkemisella hillasankoa täytetä, vaan pitää varautua tarpomaan tyhjiäkin alueita. Samaa kerrotaan Kemijärvenkin suunnasta.

Esimerkiksi Tori.fi sivustolla kun laittaa Lapin alueen hakusanaksi *hilla*, niin puolenkymmentä myynti-ilmoitusta tulee Rovaniemi-Tornio-Simo -alueilta. Ostajia ilmoittautuu saman verran kuin myyjiäkin. Suoramyynnissä kilohintahaitari on 15-20 €uroa kilolta.

Naruskalla jos joku alkaa julkisesti kauppaamaan isoja hillaeriä, niin nimimerkin takaa ei löydy Ukkaa. Joskus niitä on pystynyt myymäänkin.

Mummeli hipaisi tunnin saunalenkin tuossa Tukikohan ja rajan välissä. Tuloksena kymmenen hillaa, yksi pieni keltahapero ja yksi pieni herkkutatti. Ja pari valokuvaa hillan mallista ja jänkävesistä.

Tukikohasta aurinkoa odottelemisiin tähän.

Taas viikon pätkä Naruskan lämpösummaan.

Aika vierii siivillä, kun taas karkasi viikko johonkin. Lämpösummaa kertyi lisää tasan 50 astetta, eli kokonaislämpösumma Ukan sääaseman tasalla on nyt 360,2 astetta.

Jos ja kun ensimmäiset hillat kypsyvät lämpösumman 430-440 paikkeilla, niin siihen kuluu näillä kertymillä vajaat pari viikkoa. Eikäpä se kaukana oikeasta näyttäisi olevan, koska hillaa poimitaan tällä hetkellä Rovaniemen tasalla ja sieltä mieluummin etelään. Ja Rovaniemen sijainti Naruskaan nähden on satakunta kilometriä etelämpänä, eli ajassa viikonpäivät.

Heinäkuun keskilämpötila jää Ukan sääaseman historian alimmaksi. Yllätys se ei ole. Yksi hallayö mahtuu tilastoon. Sehän oli 6.7.2015 vastaisena yönä. Keskilämpötila heinäkuussa 2015 on nippanappa yli 10 astetta tähän viimeistä edelliseen päivään laskettuna.

Laitan tähän vielä näkyviin Kittilän vertailussa käyttämäni LÄMPÖSUMMALINKIN.

Naruskan hillasuolle ei ihan näille päiville taida viitsiä kartoitusta mennä tekemään, kun sinne pitäisi mennä viimeisen vuorokauden sateiden jälkeen sukelluspuvussa. Tai suksilla, kuten joku kertoi ranualaisesta hillanpoimijasta Lapin Radiossa lähiaikoina.

Mummeli kuvaili tänää kesän satonäkymiä. Kaksi tomaattia on kituuttamassa sen jälkeen, kun halla kuritti sen vartta. Mustikkavarvuissa on puolikypsiä ja täysin raakoja. Niitä toistakymmenen sentin tappajaetanoita ei täällä ole havaittu, mutta pienempiä niinkin. Tämä näytteli sarviaan poudan merkiksi, mutta taitaa olla väärässä. Taisi pälyillä enemmän kameralle.

Tukikohasta mansikan hintakehitystä tutkimisiin tähän.

Muutama kuvaotos vielä Ivalojoelta.

Saunaa, sushia, hirvifilettä, paistettua taimenmedaljongia, graavilohta, potunkuorichipsejä, räiskäleet hillahillolla ja niin edelleen...

Jolle nämä ei mettässä ja jokivarressa maistu, niin kannattee sitten pysytellä neljän seinän sisällä.

Tukikohasta tuommoista eräelämää kaipailemisiin tähän.

Mein poika maalimalla...

Soli taas se viikko kysseessä, ku Kasperi väärteinee vietteli Ivalojokivarresa. Sieloli ollu kalansyönti vähäninko niijjanäi. Kasperi ei ollu päässy taimenijen kans kunnon tappeluille lainkhaan, mutta väärtit Hirvi-Harri ja veljmiehesä Jaska Ensmäänen ninkin.

Vellokset olit nostanneet Ivalojojesta taimenan mieheen melekeen samala kellollyömälä. Toine puoltoista ja toine kakskilloo.

Joha sitä kahen taimenan kunniaks pittää kuataiset ryypätä ja varsinki paksut sikarit pössäytellä. Nin saajat ku saamattomatki...

Mein poikaki vettää sikarija ninko aikapoijjaat posket lontollaa. Ohan siihen aina sevverra aihetta, ku saa olla hienosa maisemasa ja hyväsä seurasa sielä, misä viihtyy.

Hyvimmuistan tuosta tupakkiasijasta, kumpoika täytteli kakstoista. Sanon sille sillon, että issäis oli sun ikäsenäs vetäny Meilmenttoolija jo viisvuotta vakituisee. Hyvimmuistan, ku eka kertaa meilit henkeevvetäsin, nin persiilleen lensin perämettän mättäille. Isä-Matilta piilosa.

Nauratteli vaammeitä Mummelin kans, ku poika tuonkhanvertaa tupakkia ymmärtellee vejelä. Tai sikarija.

Reisut Ivaojojele on nyt takana ja suunta väärtilöilä on kohen Hirvensalamee ja muuta etelää. Ja Kasperila Raisasa ja Samuelin kanssa  Tallinnallaivale.

Tukikohasta tähä.

Lämpösummakatsaus Naruskalle.

Naruskan lämpösummaan kertyi 22.7.2015 mennessä viimeisimmältä viikolta lisää 46,0 astetta. Kokonaisluvussa ollaan lukemassa 310,2 astetta, joten hillan kypsymisestä puuttuu rapiat sata astetta.

Lämpötilojen jatkuessa tätä jo totuttua rataa, menee hillan kypsymiseen aikaa alun kolmatta viikkoa.

Ranuan ja Posion seuduilla avosoiden marjoja jo poimitaan, mutta pääsato kuulemma ei sielläkään vielä ole kypsää. Vanha sanonta etelästä pohjoiseen siirtymisessä kartalla sanoo, että sata kilometriä tarkoittaa viikkoa ajassa. Sanonta pitää hyvin paikkansa lämpösummalaskelman kanssa.

Pohjanmaalla näytään kauppaavan kypsää hillaa parinkympin kilohinnalla yksityisesti. Lapin hintatasosta ei Ukalla toistaiseksi tietoja ole, kun ei ole tietoja hillasadon lopullisesta onnistumisestakaan.

Aurinkoa kaipaa kaikki kasvava luonnossa. Elokuulle käännytään ihan kohta, eikä Naruskan kypsistä hilloista vielä kukaan puhu mitään...

Pelipaikoille kotinurkkiin tulemme tiistai-iltamyöhällä, jos päämme saamme pitää. Raportoidaan sitten sieltä.

Kittilän vertailussani oleva lämpösummataulukko löytyy tästä klikkaamalla.

Kauniiksi lopuksi täältä tekopitäjästä myös hillanmalli. Mummeli pyyhkäisi Petäjäveden kirkonkylän lähialueella pienen marjakatsausreissun. Mustikkametsästä tuli äkkilähtö, kun Mummeli törmäsi elämänsä ensimmäiseen kyykäärmeeseen. Mustikoita kerääntyi puolenkymmentä litraa. Uusintareissulle lähti Kerttumummu tukikepiksi. Siltä reissulta oli tuliaisiksi muutama hilla, jotka kuvassa. Suurin osa oli ollut suolla kypsää, mutta arviolta parikymmentä prosenttia vielä raakaa.

Muutama kanttarelli oli löytynyt myös tuoreena paistettavaksi. Niitä on Naruskan kairasta turha yrittää löytää.

Petäjäveden tukikohasta tähän.

Erikö kesäkeli keskellä Suomee?

Seittemisensattaa kilometrijäkö kaiken muuttaa voi. Siltä se tuntu, kun erehyin viemään Mummelija Jysäskylän Bilteeman kauppaan. Sielä se hyökkäs hetkohta aurinkojakkaroijen alennusmyyntihyllyyn. Ja eikun ostatti parit tarjouksesa olleet aurinkojakkarat, vaikka hiukkasen yrittelin mussuttaa vastaan.

Ei net nin kalliita tosipuhheessa ollu, parikymppijä kipale. Net osottautu kuiten kertakäyttösiks. Oli nimittäin vain yks päivä, minkä net auringosa kesti olla käytösä. Sillon paisto ja ihahhyvät niisä oli lämpösesä ja iliman sääskijä makkoilla. Soli eilen.

Tännään näyttää aurinkotuoleisa tältä. Vettä on puottannu aamusta alakain ja lämpötilat on jottai neljäätoista. Eli samat olot kukkotonaki.

Heinäkuu loppuilee kohta, eikä tämä suppusakki ole nähäny kun neljä semmosta päivää, jokka täyttää kesäpäivätunnusmerkistön. Ei niitole kait muukkaa sen enempätä nähny.

Myökin lyhennettään tätä etelämmatkaa. Kuhan saahaan Kerttumummule huomenisa ostettuva uuvet kakkulat, nin lähetään tiistakina hurruuttelleen takas kohti Lapin kessää...

Tukikohtaan kaipailemmisiin tähä.

Tilapäisjärjestelyin muutama päivä.

Mummeli ja Ukka poistuvat Lapin kesästä muutamaksi päiväksi synnyinseudulle. Syynä on Mummelin tädin siunaustilaisuus Petäjäveden kirkkomaahan.

Pari rakentajaa jää pitämään taloa ja huolehtimaan Rihlasta siihen asti, kunnes Eva tulee Posion suunnilta talkkariksi tulevana sunnuntaina.

Puhelimet ovat toiminnassa. Kalastuslupa-asioissa kannattaa kääntyä sunnuntaihin asti Sallan SEO -huoltamon puoleen. Siellä myydään kaikkia alueen kalastuslupia.

Tukikohasta nokka kohti etelän sateita tähän.

Tukikohta löytötavaratoimistona.

Joku mahdollisesti kalastaja on unhoittanut johonkin päin Naruskajokivartta perhokalastukseen liittyvää välineistöä, jonka ystävällinen mökkiläinen toimitti Naruskan Retkeilymajalle.

Tuntomerkkejä ja muita yksilöintitietoja kertoilemalla saa omistaja nämä tavarat takaisin. Ellei omistaja rapian viikon sisällä ilmoittaudu, niin Ukka toimittaa löydön Sallan poliisin kautta löytötavaroihin viranomaismenettelyyn.

Löytäjän tiedot ovat Ukalla tallessa, joten tavaran omistaja voi olla häneen yhteydessä, jos omistaja löytyy.

Tukikohasta yhteydenottoja odottelemisiin tähän.