sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

Kala löysässä Naruskajoen pilkkijöille.

Muutaman päivän plussakelit ovat tehneet eetvarttia kalansyönnille. Harjukset, taimenet ja siiat ovat selkeästi heränneet talvihorroksestaan, kun jokeen on alkanut virtaamaan sulamisvesiä.

Kallelassa aikaansa viime päivinä viettäneet lomailijat ovat saaneet lähimmistä suvannoista syömäkalaa kertomansa mukaan yllin kyllin. Muutama sellainenkin paikka koskien alta on onnistuttu löytämään, ettei kairan varsi ole riittänyt jään läpi. Se ei ole yllätys, kun muistelee alkutalven ihistyskuvia Kallelan saunarannasta.

Ukka kävi tänään  hieman suuntailemassa Kallelan televisioantennia, jota pudonneet kattolumet ilmeisesti ovat käännäyttäneet. Harava osoitti liikaa itään, joten ei ihme, ettei televisiokanavia meinannut löytyä.

Jäätie kesti vielä hyvin ajaa Naruskajoen yli. Tieura rannoilla on kuitenkin pehmenemään päin, joten ainakin normiautolla kannattaa jatkossa turvautua Siekakönkään siltaan. Sieltä kautta Ukkakin tänään kierteli takaisin Tukikohtaan. Sillalla Siekakönkään kevät näytti alla olevien kuvien mukaiselta.



Tukikohasta kärpäsentoukkien ostelemisiin tähän.

lauantai 13. huhtikuuta 2013

Kesä sitten oli ja meni.

Aikasta haipakkaa net näyttää nuo kesät hurahtavan ohi. Se on niin hektistä tämä hetki. Vai miten net viisaat sanoo.

Siltä se nyt vaan tuntuu, kun tässä saa ilimotella ihmisille, että kanalinnun pyynti alakaa näillä näppäimillä. Täytyykin sen alakaa ihan kohtsilleen, kun luvat pitää ostaa jo nyt. Ja tietenkin jos ostaa luvat, niin on varattava petipaikkaa peltikaton alta.

Mettähallin aikatauluista lupiesa kanssa en tiijä mittään, mutta tossa on alla linkki yhteismettän maalänteille näillä kulumilla.

Sallan Yhteismetsän pienriistalupamyynti

Elikkäs nyt taas akkaväjelle kukkapuskaa kotio ja hövelinäolloo, nin saattaa loheta paikka aaluokan lomille. Ukka puoltaa, jos joku pirttihirmu on vastahankanen.



Tukikohasta varrauskirja asemissa ja puoltolausumapännä terävänä tähän.


perjantai 12. huhtikuuta 2013

Pikkuvipinää Tukikohan kotieläintarhassa.

Plussakelit kolmantena peräkkäisenä päivänä laittelevat luonnossa pesintähormonit hyrräämään. Talitiaiset kisailivat jo aamutuimaan hiukkasen siihen malliin pihapuun oksilla, että ensimmäistä poikuetta ollaan laittelemassa alulle.

Oravapari kuljettelee naavapallukoita pihapiirin puissa ja käväiseväthän ne välillä kuvauttamassa ittiään lintulaudalla pähkinänsyönnissä. Mummeli hokasi kurrella hännän takaosassa pelkkää harmaata. Siitä kohtaa ovat ruskeat karvat siirtyneet ilmeisesti korviin. Orava on ihan nätti eläin, kun sen saa pysähtymään kamerakuvaan oikealla hetkellä.


















Kirjosiipikäpylintu näyttäytyi Mummelille tänään toistamiseen. Kamerallekin tämä näissä pohjoloissa hieman trooppisen värinen kaunis lintu antautui samassa puussa, missä Sami-vävy kuvasi sen pääsiäisen pyhinä. Lieneekö sama yksilö, mahdollisesti. Kaveria sillä ei toistaiseksi olla nähty, mutta ehkäpä sen erikoinen lauluääni houkuttaa paikalle pesintäkaverinkin.


Muutama vuosi sitten postilaatikon viereisessä kolopuussa pesi palokärkipari. Tänä aamuna palokärki tutkiskeli tontin kolopuita hiukkasen sen oloisena, että pesintäpuuhat saattavat silläkin olla mielessä. Palokärjen rääkäisyihin tottuu kesän aikana, jos se tontille pesimään tulee. Kameralle tätä yksilöä ei vielä saatu tallentumaan, mutta asiaa tarkkaillaan.

Täytyis varmaankin tarkistella tontin linnunpönttöjen kiinnitykset ja kunto muutenkin, että kesävieraita saataisiin asettumaan pihapiiriin mahdollisimman runsaslukuisina.

Tukikohasta makuuhuoneen ikkuna auki -elämää sunnittelemisiin tähän.




torstai 11. huhtikuuta 2013

Täplä keulii laihutuskisassa.

Ei täällä Tukikohassa varsinaista laihutuskisaa pitäny käynnissä olla, mutta näyttää kuiten olevan. Rapiassa kuukauvesa Ukka ei ole pystyny puottaan painoosa kuin kaheksan kiloo. Täplä on vaivihkaa kiriny reippaasti Ukasta eelle puotoksessa, eikä kaukana ole ronssilätkätkään, kun kattelee Mummelin punnituksia. Kummankin kylykiluilla pystyis kohta joku musikantti soittaan vähän niinko sillä peltilätkäsoittimella, jota hakataan niillä pallopääkepakoilla.

Akkain ja ilimeisesti porojenkaan painot ei ole julukisia. Täplän elopainon vois julukistaakkin, mutta sitä on vaikee saaha seisoon kaikilla neljällä koparalla tavan henkilövaakalla. Ukka painaa nyt aamusin munasillaan yheksänkytäkaks ja silleen.

Nyt näyttäisi siltä, että immeiset laihtuu ja kuihtuu tällä kartanolla vähän niinko omasta tahostaan, mutta Täplä tahtomattaan. Se vetää kyllä einestä niinko aikapoijjaat. Kilon puoltoista net neuvoo noisa poronrehusäkkien kyljisä einestä päivässä elikolle lataamaan. Sen verran Täplä sitä saa. Ja saman verran morsio. Morsio on kuiten persiinsä päältä paljonki vankemassa kunnossa, mitä härkä.

Tuosa illankähmysä muutama poromies jo vilikasi Täplän hampaat. Net on kulemma purukunnossa. Maha sillä möyryää just niinko porolla kuulemma kuuluuki. Ja poronpaska juoksee papanoina normisti. Ja ihan haitoiks asti noin talakkarin kannalta.

Tarttee varmaan soitella elukkalekurille, josko härkä kaipailis jonkun vitamiinipiikin. Tai vitamiinipaukun, semmosen kertalaakin. Tarkootan suun kautti syötettynä.

Niitä kurmuja sillä saattaa tuosse persiin päällä olla, mutta niihin ei normiporo kuulemma kuole. Aina niitä kuulemma jää rokottamati syksyerotuksissa. Niin se on saattanu jäähä Täpläkin viimo syssyllä.

Ukka pääsee tätä vauhtia kesärantsukuntoon isommin rieettiä kiristämäti. Täplä tarttis saaha kesäks kulukukuntoon, jos siitä vielä lomille on. Arveli se tuo muutama poromies niinki, että Täplä saattaa olla jo porovanhusikunen. Se on ollu puolenkymmenen vuuen paikkeilla jo sillon, kun markat vaihtu euroiks ja Täplän omistaja Eetusta Ukaks.

Poronliha on hyvä kuivaliha, mutta ei sen nyt kuivalihaks tuossa pihalla muuttuva tarttis.

Tukikohasta huomenissa elukkalääkärin numeron ettimisiin tähän.

Joko käännähti kevääksi...

Plussakelit kaiken muuttaa voivat. Eilinen päivä oli tämän kevään varsinaisesti ensimmäinen reippaasti plussalla käväissyt aurinkopaisteinen päivä. Ja heti näyttäisi tulevan toinen perään. Lämpötila on nimittäin jo nyt aamukymmeneltä nollassa. Ja lämpenee PeetBrosin arvion mukaisesti reippaan pari astetta tunnissa. Eilinen maksimilämpötila oli jo 3,1 astetta.

Kattolumet tietenkin tulevat alas millä hetkellä tahansa. Ainakin pihaporot ovat vaaravyöhykkeessä. Ne kun toljailevat tuossa ulko-oven läheisyydessä toiveikkaina siitä, että joku nakkaa niille Poroeloa, jäkälää tai molempia.

Talven jäljiltä putoilee ilmeisesti puutavararekoista lumikökköjä tien päälle. Naruskantiellä on Mummelin näppäämän valokuvan mukaisesti tiellä olevan esteen suhteen "venäjänmalli". Siellähän tiellä oleva este saa olla kierrettävänä vaikka sata vuotta. Niiden poistaminen ei kiinnosta ketään. Jäiset lumikököt sulavat juhannukseen mennessä täällä Suomen puolella. Siihen asti niitä ilmeisesti kierrellään, ellei sitten joku kokeile keulamuovien kestävyyttä ajamalla kökköön pahki.


On tässä Tukikohassa keskusteltu viime päivinä muutaman harvan hankihiihtelijän kanssa kairan kauneudesta ja hyvistä hiihtokeleistä. Eilen yksi pariskunta hiihteli päiväseltään Sorsatunturin päällä mutkin, eli kolmenkympin kevyen hiihtolenkin. Kovin iltasella saunan jälkeen ihmettelivät, etteivät olleet muita kulkijoita reissullaan nähneet kuin kaksi poroa.

Sinänsä harmi, että talven parhaat olosuhteet jäävät enimmäkseen käyttämättä. Etelämmän ihmiset tietenkin nauttivat lumiolosuhteista omilla reviireillään, eli lunta ei tarvitse lähteä Lappiin ihmettelemään. Naruskan solariumissa olisi nyt hyvä mahdollisuus kunnon päivetykseen, jos niin naamalleen haluaa.

Tänne on viikonlopuksi luvattu vesikeliä. Se vuorostaan saattaa tarkoittaa parhaimmillaan hankikelejä, jos öiset pakkaset pysyttelevät osinkaan voimissaan. Polanteet kestävät näillä näkymin hiihtelijöitä ja kelkkailijoita pienen lauhankin jälkeen, mutta jos välissä ei käytä kunnon pakkasta, niin saattavathan edessä olla kunnon räkäkelitkin, jolloin metsään on mentävä harkiten. Tai jätettävä menemättä.

Talven tiukka ote on kuitenkin kirpoamassa. Hyvä niinkin. Kaikki käy.

Tukikohasta kattolumienputoamisvaroitustaulujen kirjoittelemisiin tähän.


maanantai 8. huhtikuuta 2013

Säätietous Naruskalta lisääntymään päin.

Ilmatieteen laitoksen säätiedot ovat vapautumaan päin kaikelle kansalle. Ukka on lisännyt omaan blogiinsa linkkiluetteloon EWN:n sivuilla julkaistavan vielä BETA-version parin vuorokauden paikallisesta ennusteesta Naruskalle. Palvelun kautta voi tietenkin ottaa paikallisen ennusteen suunnilleen mihin päin Suomea tahansa, kun vaihtaa paikannimeä.

Linkki löytyy blogin etusivulta UKAN SÄÄLINKIT valikosta. Sama linkki aukenee hokkuspokkus myös klikkaamalla alta

Naruskan sääennuste FMI BETA-versio

Linkki on pelannut jo jonkin aikaa, vaikkakaan Ilmatieteen laitos ei tässä vaiheessa takaa tietojen päivittymistä sinne aivan satavarmasti.

Ukka kannustaa lukijoitaan käyttämään EWN:n sivustoa muuhunkin säätiedon etsimiseen Suomesta. EWN:n pääsivustolta löytyvät nykyään muun muassa kaikkien Ilmatieteen laitoksen virallisten sääasemien reaaliaikaiset lämpötilat koko Suomesta. Niitä pääsee tutkiskelemaan vaikkapa tuosta alta:

FMI sääasemat reaaliajassa

Tukikohasta säätieteilemisiin tähän.

Hintelästi keväänmerkkejä Naruskalla.

Mitenkäpä mielelläni laittelisin kevään kukkakuvia joriineista ja sulana kohisevien koskien videonpätkiä tänne blogiin, mutta eipä niitä ole, mistä ottaa. Mummeli kierteli ennen illan työrupiamaansa Tukikohan länsisiiven työhuoneessa kierroksen ulkona. Niin oli palelluksissa sieltä tultuaan, että vajavan tunteroisen istui saunan lauteilla sulamassa ennen kameran kuvien purkamista.

Eikäpä näillä kolmella kevätkuvalla hurraata pääse huutelemaan. Huhtikuun näille päiville on joinain keväinä saanut jo vaikka västäräkkiä vähäsen kuunnella. Tai ainakin peipposta. Vaan nyt ei.

Kuivalihahäkiltä näyttää tallentuneen katolla kiipeilijän jäljet. Luvan perästä siellä kiipeili männä torstakipäivänä Ukka. Yksi paksumpi pumpunsiivu jäi vielä kuivumaan häkkiinsä, mutta muut lihat siirtyilivät kylmiöön oottelemaan Kasperin tyhjiöpakkausrituaaleja viikonloppuna.


Kasperi oli lihapussin siirrellyt maistiaisten jälkeen pakasteeseen odottelemaan kesän Tuntsareissua. Jovain siellä on mukava jokitörmällä hiukopalaa kiskoa.

Tukikohan kattolumista on etupihalle viikonlopun aikana vyörynyt kolmasosa. Loput irtoilevat vasta sitten, kun ja jos lämpenee, milloin se sitten tapahtuukaan. Nollakeliä ja varsinkaan plussaa ei eilen, eikä tälle päivää ole Naruskalla nähty. Viimeöinen pakkaslukema oli aamuyön hämärissä -25 asteen luokkaa, eli kevätkelistä kaukana.  Katolla on lunta rapia puoli meeteriä paksusti, joten muutama tuhat kiloa sitä jonain päivänä Linko-Jarkon iloksi pihalta löytyy. Toivottavasti ei jonkun asiakkaan tai rättipiiriläisen auto löydy loppujen lumien alta.


Maantien laidoista näkee keväästä sen verran, että lumipenkat on käyty kaatamassa. Viime viikolla taisi tapahtua se operaatio. Naruskan päätie ei vielä ole alkanut sulaa ajoradaltaan kuin ihan sieltä täältä muutaman kymmenen metrin pätkiä. Tie on jäinen ja tuuli on tuiskulumien kanssa järjestellyt siihen paikka paikoin tosi liukkaita pätkiä. Tielle ei suvikummeilla ole mitään asiaa kellään.


Päivä kuiten pitenee, vaikkei kelit vielä päivisinkään kunnolla lämpiä. Säidenhaltija antaa Ukan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti sitä, mitä hän haluaa. Meille jää vain keleistä nauttiminen, olipa net mitä vaan. Kaikki käy.

Tukikohasta pitkälahkeista sovittelemisiin tähän.

sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

Tuuli sammutti tupakin.

Kasperi oli istuskellu tänään tyvenessä säässä päivää paistattelemassa kelekkasa päällä. Karhutunturisa. Liekkö tupakoinu, vaikkei ennen niin ole tehny. Oli alakanu suhiseen ja sitten lumi pöliseen. Kamerat ei tieten olleet hollilla, vaikka matkassa tietty. Kännykällä pikasesti joku kuva ja pikku viiteopätkä jollain.

Vähän isompia jos tuommoset pyöritykset alakas oleen, niin ne siirtelis taukopaikkaa ukkoneen ja kelekkoneen mihivvaan.



Parinkymmenen metrin korkeuteen oli lumi noussu patsaana ja ilimiö oli kestäny usiamman minuutin.



Tukikohasta semmosta tulevaisutta toivoen, ettei tulis isona eikä pienenä tälle tontille...