maanantai 8. marraskuuta 2021

Marraskuuko ahistaa... (2626)

Kirkasvalolamppuja huutaa kallokutistajat raatijossa. Joka helevetin syksy. Pimmee kuulema masentaa. Ja ramasee. Ja mitä vielä.

Neljäkytävuotta on kaamosmasennusta emännän kans Sallasa assuisa ootettu, muttei olettuota vielä päästy kokemaan, saatikka näkemään.

Son hienoo aikaa se lähestyvä kaamos. Rauhallisen hämärätä. Selekeetäkun on, nin tähtitaivaat valasee. Ja kuu. Ja aurinkoki antaa kajova sopevasti. Tullee sinisijä hetkijä aamuvailtaa.

Valommäärä vuositasola on maapallon joka kolokasa karkeestilaskettuna sama. Pimmeenjakson jäläkiin tullee ympärivuorokautinevvalo, jota ootellessa voikihhiukan ottaa puolitehola. Jotka voi.

Vielä on aurinkoarmas muutamantunnin päiväsä näkösilä. On parina päivänä näkynny täälä aurinko ja vanahataivas, jokka on ollukkippiilosa pitkämpätkän. Sieka on kauneimmillaan marraskuusa. Son aina kauneimmillaan.


Tukikohasta kaamostakaipailemissiin tähä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti