Täälon ollu toukokuun aikana yks sevverran lämmin päivä, että mittari käväs kahesakymmenesä asteesa. Muuton on ollu millommitäkivviileetä ja yöt miinuksillaki. Eli normitoukokuu, josta toistaseks on puuttunnu kesäntuntu, jota ei osata täälä kaivatakkaan.
Normikevväänä ja kevätkesänä korvasienimettään on kannattannu lähtee siinävaiheesa, kun koivullehti alakaa olleen jo neljäsosasakkokosena. Nin ei vielä täälä ole, vaan koivut pitelee vielä lehtijarruva päälä.
Kävimä eilen testaamasa Kuutsijängän mettätien kantavuutta. Tien kunto on hyvälä mallila ja paritviikot sulettuna ollu puomi on nyt nosteltu pystyyn.
Mummeli kävi tutkimasa yhen mikkeliläisemmökin tienkuntova. Jalakapelisä kun hilijolleen liikku, nin muutamasa parinkesäntakasesa hakkuumettäsä oli konheenjälesä pilikistänny usijampiki korvasieni. Net on tosiaikasesa viimessiin lummiinnähen. Ilimeisesti kuiten kosteusolosuhe ja lämpöki orriittänneet, eihän net muuton olis vielä näkyvile ponnistannu.
Toivottavasti yökylymät alakas olleen ohi tältäkevväältä, nin saattas tulla runsas korviskevät. Kasvualustasta ei puutetta ole, kunhammuistais ajankohan, milommikäkin mettäänkaato ja muokkaukset on tehty. Se ratkasee.
Tukikohasta korvismaastoja tarkkailemissiin tähä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti