Ouluretki Leksukorjaamolle. (2052)

Eilissäaamuna kuuvelta tarttasin hypriitileksullani Ouluun. Autosa ei isompija vikoja ole ollu, muttta ilimenipä harmillinevvika, joka oli suorasa yhteyvesä pakkaslukeman kanssa. Sehän on tuo Ukan taksileksus hypriiti, eli siinon polttomoottorillisäks kaks sähkömoottorija, joista toine auttaa eturattaita ja toinenmpyörittää tarpeen mukkaan takarattaita, jollon auto muuttuu simpsalapim nelivevoksi.

Sitten siinä pirssisä on takapenkin alla vissiin parisattaakilova akkuja, joita se auto lattailee ottamala talteen jarrutusenerkijaa tapahtuupa se jarrupolokimela tai vaikka moottorijarrutuksela.

Siinon sittevvielä automaattivaihelaatikko. Son semmosta portaatonta mallija, eli se ei nyvi isommale rattaale vaihtaissaan, vaan kaasupoljintakuppainelee, nin vauhti lissääntyy tasaseen. Räjjäytyskuvan olennähäny lootasta, enkä siitä oikeesti ymmärtänny muutakussen, että rikki jos mennee, nin halavempijaki korjattavija ihavvarmasti on.

No sittessiihen vikkaan, jota piti käyvä korjahuttamasa leksushuollosa. Son virallinempaikka Oulusa, sammaa virmaa, joka pyörii vaikka Kuusamosa ja Kemijärvelä. Kuiten haluvan mennä Ouluun, kussielä on paras tietopankki.

Pakkasela kävi nin, että Ukan pirssijä ei milläämmeinannu saaha vaihekepillä siirrähyttään vaihelaatikkova P-asentoon, eli siihe asentoon, jolla vaikkapa virta-avvain saahaan pois ja auto on taas käynnistettävisä sittekku sitä tarvitaa. Ja jos se loota ei ole P-asennosa käynnistäisä, nin autova ei saa käyntii. Se on nimittäin tuo hypriiti semmonen, että starttiasentoonku kääntää virta-avvainta, nin sinne mittarile syttyy vaan semmonen valo, jossa lukkee "ready". Ja samala kuuluu semmonen ihanankuulonen pikkupiippi, että nyllähetään, kuhan joku polokasee kaasupolinta. Liikeellelähtö tapahtuu millon pelekälä sähkölä ja millon polttomoottorila. Sempäättää auto, kun se mittailee akustontillaa ja muuta.

Nonni, Nyt ymmärrättä, että kunei vaihekeppijä saanu yli kahenkympin pakkasesa menemään sinne P-asentoosa kuin erikoisila tempuila, nin ei semmosen auton lähtövalamiuteevvoi täälä pohojolasa luottaa. Se keppi meni aivahhelevetin jäykäks kahtakymppijä kovemmasa pakkasesa. Kasperin auton keppijä kukkokkeilin viikolloppuna Tapijonkyläsä kolokytäviijen pakkasesa, nin sielä keppi liikku ninko suvikelisä. Eli ei pakkasvaikutusta. Mulla kyllä.

Noh, leksus palavellee, se on tievosa. Maanantaiaamuna Ouluun soittaisa kaveri sano, että puoliltapäivin olis yks aika sillommaanantaina. No sehän ei ihan Ukale passannu, kunei aikaa olis ollukku kolomejjapuoltuntija. Seuraava aika olis tiistaina kello neljätoista. No se tieten passas.

Olin Oulusa jo hiukka ennempuoltapäivää, jotenka kävin hiukka soppailemasa paikallisesa rismasa ja samala syötäsin sielä. Jaa mitäkö soppailin. No merinovillakalsarit tietenki, kunei niitä täälä ennää ole myynnisä. Niiton ostannu jokumuukikkun Ukka...

Hilippasin yheksi sinne leksushuoltoon. Vein avvaimet huoltopiälliköle ja sannoin, että olen tunnin etuajasa. Kaveri tuumas, että eihaittaa, hänpä vie auton pukile, asentaja on sielä vappaana. Ja laitto vajjaan tunnimpäästä telehvooniin talontoiseempäähän viestin, että leksuksenne ovvalamis. Ja on kunnosa kans. Se setä selitti, että sielä vaihteensiirtäjäsä on semmone mekkaanine vaijerisysteemi, jonka toisesa pääsä oli kiinnike pyörinny vika-asentoosa ja jäykistynny siihen. Asentajapoika oli honannussen heti. Ja solisitten ottannu sen palikan sieltä kätteesä ja putsannussen hyväks ja sittessivelly siihen isosti paksuva vaseliinija. Ja laitellussitte hilut paikallesa. Ja nysse keppi toimii ninko kassakaapin ovi tarkasti. Ja mennee P-asentoosa että napsahtaa. Ja mennee kuulema pakkaselakin, sonkuulema varma. Noh, Ukka uskoo. Sataneljäeuroo, eli ei nykyrahasa mittään. Tunnintyöt. Ja kahelta pääsin jo lähteen kotijo. Paittiettä kävin yhesä paikasa ostamasa Tukikohtaan muutamalta piljartikeppimyyjältä kolome uutta keppijä tuonne salin kivipöytään, kunnet entuset alakaa olleen hiukka kärsinneen olosija kovasta käytöstäjo.

Semmonen Oulurreisu se, jos joku halus sen tietää. Josei halunnu, nivvoihan sellukemisen lopettaa tai jättää alottamattaki. Tämeiole ninkää leksusmainokseks tulukittava, vaikka kyllä sen systeemi ja auto semmosennaan pärjää monellemmuulle autole. Ukankivvanha pellaa muuton ninko ajatus. Ja sehäjjuoksee Ukala, ninko tiijättä.

Ainin. Oli muuten helevetihhuono keli varsinkimmenomatkala. Jonkuppölökyn hakerekamperäsä sai ajela Kuusamosta Putasjärvele, misä se kuski vissiin poikkes kahaveele. Meitoli kymmenkunta autova semperäsä sinneasti, eikä kukhan ies meinannu yritelä letkasta ja rekasta ohittemmennä. Olimeinaan lumipöllyvä niijjeesuksesti ilimasa koko aijjan. Varsinkissillon, kuttuli vastaanki rekka.

Leksu toi Ukan ehtoola kotijo. Parila välipysäkilä eilen ja tännään Vasaran saunaretkelä pirssi pelas vaihekepiltäsä ninko uus auto. Hieno homma, sanos yks jokivarstuttu, jos vielä eläs.

Tukikohasta ehejänauton kanssa taas elämissiin tähä.