lauantai 30. maaliskuuta 2019

Kevättäkö... (2089)

Saattaa joku minuutti tuntua siltä, että kevättä se kohta tännekin pukkaa. Tarkemmin kun asijata tutkii, niin ei se ihan likellä vielä taija olla...



Ei uskalla Mummeli vielä lähtee kotikoskelle kuvvaamaan, vaan pysyttellee tässä Tukikohan revviirilä...

Tukikohasta näihin kuviin ja tunnelmiin tähän.

Lovviisalaisila tuurija. (2088)

Soli toissapäivänä, kunnet Lovviisan koulukkaat vetäjinneen hajetti ittensä poies mettästä. Olivakkiertänneet kolomen vuotokauven aikana ihan kunnioitettavat hihtokilometrit. Takkaseljästä viimesenä päivänä tulivatten umpisija pitkin Auermavaaraan, mistä Ukka pelasti heijät taas sivistyksemparriin...

Eilisen perjantain aikana Ukan ja Mummun ollesa käymäsä Rovaniemelä, tuli Tukikohtaan ja koko Naruskankairaan viitisentoista senttijä uutta lunta, jota ennen käväsit lämmöt puolenkytäastetta lussalla. Semmosesa kelistä olis ollu raskasta hihellä umpisija.

Ja Ukala oli tuurija, että Tuntsantie sattu toisapäivänä olleen semmosesa kunnosa, että sinne pääs Lovviisan koulukkaijen etuvetoautola, jossoli vielä iso peräkärry matkasa. Hyvin pääs Tuntsantietä Auermankämpäle, misä retelin sai hyvin nuritte...



Meilon taas toistametrijä lunta Tukikohasa. Kaatolumet ei vielä tullu kaksiompäältä lappeelta ales. Ehkä sittesseuraavala lussakelilä. Nyteiole Linko-Jarkkokaan kotona, mutta pyhäehtoona tullee taas siivoomaan pihoja. Sinneasti neliveto jyllää...

Lovviisalaiset toivottavasti pääsit Rukankautti kotiperile, kunei perästäkuulunu...Kiitokset heile käynnistä!

Tukikohasta talavee eelleen pitelemissiin tähä.

keskiviikko 27. maaliskuuta 2019

Kuukkelinkuu. (2087)

Muutama naapurimmies tuolta jojentakkaa kiikutti Tukikohtaan usijammankilon poronkuuta, jokon keikkunnu ennen tätä poron persiinpäälä. Ei arvaa tuole poikamieskoirale kovin isoja kimpaleita syötelä tätä rautaisevästä, ettei se karkaa naisiin aijalläpi tuone naapuriin...

Laitoin kolomenkilon köntin viiksilankala kiinni tuone ulukorakennuksen toloppijenvälliin. Laittaissa aattelin, että tulispa pitkästä aikaa kuukkeli Tukikohtaan näyttäytyyn. Ja toive totteutu. Kuukkeli tuli.

Se ensin katteli, että onkhan tämmönen paratiisi ies totta, mutta viimen se sai liikettä ja alako veteleen kuuta naamaasa. Sillä pääsee kevätkuntoon ennempesintää ja satavarmasti.

Kuu jajetaan nyt tasapuolisesti Rihlan ja kuukkelijen välilä. Kilova kuukkelinkuuta vastaa satarammija koirankuuta. Näin sen näjen.


Otelokoot emäntä kuukkelista parempija potrettija. Evviittiny ulukoportaita kauvemmaks lähtee kuvvaamaan, ettei vieras häiriiny. Vaikka sehän syö vaikka immeisenkäjestä, jos niikseentullee.

Tukikohasta lumisajetta ja vinkkaa ihimettelmisiin tähä.

sunnuntai 24. maaliskuuta 2019

Kattoja kevennettävä. (2086)

Kallelan kattorakenteisa on kahellaista, kunon kylymää kuistinkattova ja jyrkempätä mökin yläpohojan päälä olevaa kattova. Ja jäläkimmäinen pyrkii luopuun lumistaan hetikohta, kun lussalle kelit mennee.

Ja kun sitä lunta on täälä metri toista, nin välleen pittää käyvä kuolemata halaveksuven sitä maahan puottelemasa. Ja tieten se on Ukka Matinpoijjan hommaa.

Johan sitä järkeilemällä välttyy ite puttoomasta lumijen matkasa. Son enempi tekninellaji. Ja onnistu ihan hyvin ja kuisti pelastu. Yölä jo näkkiin painajaisija, että se sielä retkottaa kattolumijen kaatamana koko kuisti. Onneks kuiten ei...Ja tältä talavelta sonnyt pelastettu.




Ja samontein talakkkarihhommija kun tekkee, nin yks rästiasija piti hoijela jäläkiruuvaks lumenpuoton lisäks. Piti rakentaa Netatmon sääaseman tuulimittarile oma tankosa katonharjale päätyyn. Aikasemmin se mittari sijaitti televisijoantennimpääsä. Siihen oli hankala vaihtaa paristot, kun se sattuu olemaan semmosta langatontamallija.

Nyt sillon omasa toloppa ja paristotki tuli vaihettuva samontein. Muijen yksiköijjen patterivvaihtoon ylettyy maarajastaki. Ja heleppo on tuulimittarija suunnata, kunon tuolle antennikolomikole merkitty ommaan toloppaasa suuntamerkit.


Televisijoantenniki oli saanu lumenpainosta hiukan siipeesä, mutta samala sekin sai oijeta, kumpiti koko höskää allaala käyttää.

Nyt olemma sylit auki valamiina ottaan vastaan Lovviisan koulukkaita. Heillonki haastetta hihtoretkelä ootettavisa, kunon ollu parinapäivänä kelit täälä lussalla. Ihan kaikki lumi ei kuiten vielä ole läpi kastunnu, eikä ees kostunnu.

Tukikohasta tähä.

perjantai 22. maaliskuuta 2019

Lunta ja myyrijä piisaa. (2085)

Lumiraja keikkuu eelleen toisela metrilä. Tänaamun tarkka lukema on 108 senttijä. Hikitullee ja alakaa pyörryttämmään, jospitäs ruveta ittellä pihhaa puhtaana piteleen. Onneks ei tartte, Linko-Jarkko hoitaa lumityöt.


Varmaanki nuot meitin kahtapuolta talova olevat linnurruokintapisteet houkuttellee Tukikohtaan semmosijakin vieraita, joitei hyvälä katota. Myyrijä on alakanu näkyvä sielä ja täälä talonseinustoila jäläkijä jättämäsä.

Virittelin joutessani eilissäpänä neljä pyyvystä talon ympärile. Net piti asennela huolella semmosiin paikkoihin, ettei nuot meitin talavilinnut niihin nokkaasa erreyksesä työnnä. Ja pyyntihän alako luppaavasti. Iltapäivästä ehtooseen mennesä oli jo neljä myyrää erehtynny maistelemmaan juhulakonvehtija, jota Ukka kavalasti lisäs nuihin muovisiin valamissyöttipyyvyksiin.

En tiijä, mihinaikaan myyrät alakaa lissääntymmään, mutta nyt niitä pyritään hiukka vähentelemmään. Paritvuojet täsä on saanukki olla iliman myyräsotija.

Lovviisalaisia koulukkaita tullee taas ensviikoks hihtelemmään. Ja viikollopuks tullee puolenkytä kelekkahemmova Rovaniemeltä. Lunta riittää kaikile vaikka kotijoasti vietäväks. Alakaa metrirraja ylittyyn jokapuolela Lappija. Ja lissää taitaa olla luvasa.

Tukikohasta puikulasäkin hakkuun ja Kemijärvipäivään valamistautumissiin tähä.

tiistai 19. maaliskuuta 2019

Dieselin hinta karkaa bensalta. (2084)

Mitä isot eellä, sitä pienet peräsä, sannoo sana. Suomesa on pikkuviiveelä matkittu koko aijjan polttoainehinnoisa Vennäänmallija. Nyssielon mallina, että dieselin hinta on siirtynny viitiserruplaa benssiinijä kalliimaksi. Saattaapi olla Suomesa kohta samallailla.

Hyvä Mummun ja Ukan kannalta, että meitin molemmat pirssit on bensamallija. Varmempitoimisija ovat. Ja hyvin liikkuuvat itänaapuribenssiinillä. Päästölukemat on kohta paremmat kuin kotimaisila ainheila. Ja hinta pyörii puolesa meijän verolantijahintoihin.

Ukka Matinpoijjan uus passi ja kahevvuojen viisumi haukkuuvat hintasa muutamala käynnilä. Viisumi kustans kahele vuojele kakssattaaviiskytä €urova.

Tuosa kuva tänpäivän hinnastosta.


Tukikohasta porssaan sisävilettä kastikkeeks kohta muuntelemissiin tähä.

maanantai 18. maaliskuuta 2019

Ensilumi maassa. (2083)

Ei ole tullu koko talavena maahan kattolumija Tukikohan päärakennuksen peltikatolta. Nyton. Ensmääset tuli tännään etupihale. Ei vielä kaikki, mutta iso osa toiselta lappeelta. Onneks ei kennenkään pääle.


Linko-Jarkkova pittää nyt hukka toppuutela, ettei se hyökkää nuijen kimppuun vielä. Lunta on sajellu tänhään taas vajavat kymmenensenttijä. Lumimittarile ommerkitty Tukikohasa nyt 104 senttijä. Ehtoomittaus ovvielä tekemäti.

Tukikohasta kattojytinöitä oottelemissiin tähä.

Käsityöläiseltä käsityöläiselle. (2082)

Viettelimmä lauvantaina anopin synttäripäivää. Paikkana oli Lemettilän tilan pitopalavelutilaks muutettu vanaha kivinavetta tekopitäjä Petäjäveellä. Sielä oli nelisenkytä vierasta juhulistamasa ysikymppisijä. Söimmä karjalampaistija ja pottuvoita ja tieten Ukan savustammaa kylymäsavuva. Kaikki piisas pöyväsä, ninko pittääki.

Oli monija muisteluksija. Anoppija parivuotta nuoremman sisaresa anteekspyyntö päivänsankarilta oli yks huippukohta, joka tallentu monneemmieleen ihavvarmasti. Pikkusisko pyysi julukisesti anteeks ja Kerttumummu kaikkijen kuulleen anto anteeks. Ellisisko sai pyyhittyvä mieltäsä painanneen asijan kaheksankymmenevviijen vuojen takkaa, kunoli purru sillon josakin riitatilanteesa isosiskova. Selekeesti oli Elli huojentunnu, kunei synti ennää olokapäitä painannu...

Oli sielä tarinata Pakolanpirtin ympärilä pyörinneistä poijjavviikareista, jotka oli yritelly seurustelusuhteisiin päästä talon nelejän tytön kanssa. Ja mikspä ei, näteitytöi kuin pairannapei...

Laulupuolen hoiteli koskettavasti Ukan mussiikkokorvaa periny Kati Marleena ammattitaitosen kitarasäjestäjän kanssa. Kaikki tykkäs.

Tyvärensä oli päivänsankarile teheny päivätorkkupeitteen. Ja pienemmän samallaisen kissalle, Mölli nimeltäsä. Salamavalot näisä juhulisa välähtelit enimmin torkkupeitole, jonka materijaali oli kierrätettyjä paitoja.


Oli ihan lämminhenkiset juhulat. Turhaan ei Suomellippu pihasa salosa liehunu.

Tukikohasta kevyttä matkaväsymystä potemissiin tähä.