Onneks on tuota haapapuuta tässä Tukikohan ihan oman tontin vieressä...pari runkovahan saa hätätilalain nojalla kaataa mistä ja millon vaan. Joten eikun saha soittamaan eilen ja puuta nurin. Jos joku kyselee, nin voi sanoo, että jänöjussit näkkee näläkää, net tykkää latvoista, haavallatvoista erityiseen.
En tiijä, kennen haapoja olit, mutta vankkaa puuta on kantammaan ainakippystysä. Viijentoistatonnin tunkilla kun hiukka nostettiin liiteriautotallin keskeltä painunutta kattova, nin sehän nous liki puolmetrijä. Seinät oikes samalla, joten ei pitäsolla rakennusvalavonnalla ensviikola sanomista. Lopputarkastus kun on unohtunnu sillon 1952.
Talon emännän autonovi ei kuskimpuolelta sovi aukeemaan, mutta repsikampuolella on tillaa. Siinähän tullee kevyttä kenttäliikuntaa, kun kiikkuu toiselle ovelle tai kampeutuu etupenkkijevvälistä takapenkile ja tulee ulos takaovesta...
Tukikohasta työllatuun tyytyväisenä tähä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti