Met Alapomatijaksen kans nähtiin kerran teeritiijainen Sallan kirkonkyläsä. Soli kuiten nin arka valokuvvaukselle, että häippäs ennen kameran saamista hollille, eikä senkoonta ennää sillellintlauvale palannu. Oli meitä kuiten kaks tojistajikskelepaavaa silimäparija se harvinaisuus näkemäsä, että se melekeen vastaa valokuvvaa, kun met asiajan nin sanoma.
Tännään oli mielenkiintonen linturiijustelu tuola Kallelan takatielä, kun käväsin vähän pihavaloja sielä mökilä entraamasa. Palatesa Kuutsivaaran korkimala kohala näjin, että ukkoteeri istuu komijasti hongallatvasa. Sielähän ei ole tiijetysti mittään syötävvää, nin hiljensin Leksuksen sähkölle äänettömäks ja lähestyin likempää kuvvauskulumaa, vaikkei kännykkää kummempaa mukana ollukkaan, kun talon kuvvaajaimmeinen olit kotona omisa hommissasa.
Ajjoin siihen hollile ja aukaasin sivuakkunan. Sillon hongallatvasta kuulu selekeesti tikannokan aiheuttama tuttu ääni. Siinähän se tikka naputtelit hongallatvaa ja tekriuros jammailit mukana. Selekeesti kysseesä oli nuoripari, jonka yhteiselova jäämä kevvääseen mielellään oottammaan. Niistä tullee varmasti pongareille kuumaa kammaa.
Täson kuvvaa vakkuuveks, etten omijani haasta...
Tukikohasta ilosta perhetapahtummaa oottelemissiin tähä.
Hienot kuvat! Siinä se oksalla istuu.
VastaaPoista