Teeripoijjat täyttää tiet. (2747)

Sommettästys alakannu. Lintupoikuveita on kohtalaisempaljon näkyny tiellaijoisa. Teerijä näyttäis olevan isohkoja poikuveita, joita meitinkimmarjastaja onnähäny reissuillasa.

Tekrit ei ihan ole kasvanneet vielä orsikokkoosa, mutta vielähäntuota ehtii. Tekripoijjaat ovvasta värijä vaihtamasa, elikkäs net on pienijä lintupattaan.

Steinereita tullee vielä ykskuorma tulevana maanantaina, mutta heijjän lähettyvään Tukikohta vappautuu mettästäjile.

Tukikohasta ruskankehittymistä vielä oottelemissiin tähä.

Polttopuutietoutta...(2746)

Mettätallousinssinööripoikamme Kasperi valaisee hiukan puumarkkinaa naamakirjan puolella. Puulämmittäjien sukua...

Kalle Santala

7. syyskuuta kello 19.40  · 

Tämä ei ole kannanotto puulämmittämistä vastaan. Ei. Minähän olen mitä suurin puulämmitysfani ja ylpeä edullisesta, omavaraisesta ja huoltovarmasta tavasta pitää kotimme lämpimänä näinä järisevinä aikoina. Näitä asioita on tullut paljon pohdittua tässä viime vuosina ja olen tehnyt tasaisin väliajoin laskelmia siitä, mikä kannattaa ja mikä ei. Meillä tilanne on eri kuin monessa muussa paikassa. Yhtään valmista klapia en ole koskaan ostanut.

Polttopuuhysteria. Sellainen tulee mieleen, kun seuraa lehdissä ja somessa kiehuvaa keskustelua ylikuumenneesta klapikaupasta. Ihmiset ostavat minkä irti saavat. Hinnasta tuntuvat välittävän vain myyjät ja ne ovat niistä todellakin pitäneet hyvän huolen. Isoiksi ovat kasvaneet. Jotenkin on tunne, että kaikki kuluttajat eivät tiedä mitä tekevät, kun polttopuita ostavat. Jatkossa vähän faktaa, jotta sinä tietäisit. Ettet kulkisi ämpäri päässä.

Otetaanpa muutama käsite, jotka auttavat ymmärtämään: Kiintokuutio, pinomotti, heittomotti/irtokuutio, energiasisältö ja hyötysuhde. Näistä on puulämmittäjän matematiikka tehty.

Polttopuusta voidaan tehdä kauppaa kolmella tilavuusmitalla. Jos puut ostetaan rankana, yleisesti ottaen ostetaan ainespuukaupan perusyksiköitä: kiintokuutioita. Kiintokuutio tarkoittaa 1m x 1m x 1m kuutiota täyttä puuta. Kun kiintokuutiosta tehdään klapeja, aletaan puhua joko pinomoteista tai heittokuutioista eli irtokuutioista. Näiden sisältämä puumäärä on pienempi, kuin kiintokuution, vaikka kehystilavuus onkin sama.

Pinokuutio tarkoittaa yhden kuutiometrin tilavuuteen pinottuna pakattua puuta. Heitto- eli irtokuutio puolestaan kuutiometrillistä sattumanvaraisesti ristironkkeliin nakeltuja klapeja. Yhdestä kiintokuutiosta tulee klapeja 1,5 pinokuutiota tai 2,5 heitto-, eli irtokuutiota. Yksi pinomotti puolestaan on 1,67 heittomottia ja yksi heittomotti 0,66 pinomottia. Näiden muuntokertoimien avulla on helppo verrata myytäviä klapieriä keskenään, jos toinen myy heittomotteja ja toinen pinomotteja. Ei kannata sortua alokasmaiseen virheeseen ja vertailla vain hintoja, jos yksikkö hinnan takana on eri.

Puubiomassaan on sitoutunut energiaa, joka voidaan vapauttaa polttamalla. Kiintokuutiossa puuta energiaa on karkeasti 2 MWh, eli 2000 kWh. Vastaavasti pinomotissa energiaa on 1300 kWh ja heitto-, eli irtokuutiossa 800 kWh. Vertailun vuoksi 1000 litrassa lämmitysöljyä kilowattitunteja on 10 000.

Puusta saadaan energiaa talteen polttolaitteen hyötysuhteen mukaan. Hyötysuhde vaihtelee avotakan 10 prosentista varaavien tulisijojen ja nykyaikaisten lämmityskattiloiden 80-90 prosenttiin. 80 prosentin hyötysuhteella kiintokuutiosta saadaan energiaa hyötykäyttöön 1600 kWh, pinomotista 1050 kWh ja irto-, eli heittomotista 640 kWh. Näiden tietojen avulla voidaan laskea mitä lämmityspolttopuusta hyötykäyttöönsaatava energia maksaa. Tämä on tärkeää, jos energiahintoja verrataan suoraan sähkölämmitykseen, jonka hyötysuhde on käytännössä 100 %.

Facebookin polttopuunmyyntipalstalla hinnat vaihtelevat satasesta kahteensataanviiteenkymmeneen euroon pinomotilta. Jos puu maksaa 150€ pinokuutio, tulee energian vertailukelpoiseksi hinnaksi 14,4 senttiä/kWh. (Laskentakaava: hinta jaettuna energiasisällön ja hyötysuhteen tulolla;150€/(1300kWh*0,8)=0,144€/kWh.)

Polttopuiden hankintaan sitoutuu pääomaa ennen lämmityskautta ja eihän ne puut itsestään sinne varaavaan takkaan siirry tai edes myyjältä käyttöpaikalle. Kuluja tulee ja tunteja puulämmittäjällä menee, se on fakta.

Nyt kun monessa torpassa räknätään, miten eurot saadaan riittämään talven yli, kannattaa puun mahdollisuudet lämmityspolttoaineena ottaa huomioon. Ei kuitenkaan kannata antaa tunteen viedä, vaan ihan oikeasti laskea mitä mikäkin maksaa jos sentti tarvitsee saada venymään.

Jotta tämä ei olisi niin helppoa, niin tietysti puulämmityksessä on muitakin arvoja, kuin pelkkä hintalappu kilowattituntia kohden. Puu palaa leivinuunissa silloinkin, kun sähköä ei jostain syystä tule pistorasiasta. Puu on kotimainen, uusiutuva energianlähde, jonka hyödyntäminen tuottaa työtä ja hyvinvointia paikallistalouteen. Niin ja se lämpö, onhan se erilaista kuin sähköpattereiden kissanpierut ja kaukolämmön kuivat henkäykset.

Tukikohtarasti. (2745)

Ruskapyöräily ajetaan 9.- 18.9.2022. Kullaojan puttous on osallistujille yks rastipaikka, jonka leimaaminen tapahtuu Tukikohan pääoven vieressä olevilla leimausvälineillä.

Osallistujia on kolomisenkymmentä, jotenka pyöräilijöitä Naruskantielä piisaa lähipäivät. Heitä saattaa liikkuva öiseenkiaikaan.

TUOSTA KLIKKAAMALLA pääsee kysseistä tapahtummaa lähemmin seuraamaan...

Tukikohasta pihavalovvilikkumista öiseen aikaan oottelemissiin tähä.

Yksi ruskapuu. (2744)

Tukikohan tontin lehtipuut ompääsääntöisesti vielä vihreenä, vaikka ruskan virallisesti kuuluu alakaa neljämpäivän päästä syyskuun kymmenes. Entiaikaan samana päivänä alako taimenerrauhotus joella, mutta senkimmuuttivat jostakinsyystä alakammaan jo syyskuun ekapäivä. Vielä on kuiten emännän syntymäpäivä pysyny samasa päiväsä ruskan alakamisen kanssa.

Oottelemma täsä rauhassa, että Tukikohan haapapuut alakaa ottammaan itteensä värijä, mutta vielä nuo kutvottavat ihaavvihreinä kesävarreissään. Pakkasta ja valovvähenemistä tars tulla.

Steinereitten toinerryhmä laskeutu Tukikohtaan eilisäehtoola jäläkiin iltakymmenen. Siitä se viikko-ohojelma alakaa hetiaamusta, kun käyvät tutustumislenkin Naruskajokirannasa. Sittempäiväks Karhutunturiin ja niin eespäin.

Halakosavotta Kallelasa on etenemäsä hyvvää vauhtija. Onneks on ilimaantunnu talakooväkkee, koska näisä puuhommisa käsiparit auttaa, mitä enempi niitä on. Muutommennee hyvin sielä, mutta tars varmaan alakaa rakentammaan toista liiterijä...Joku hullu on halakonu sinne liikaa klapija...

Lukitukset liiterisä on kunnosa. Löyty komija maasepäntekemä lukko torikaupasta netinkautti. Nyton harossi.

Tukikohasta poutakelijä halakosavottaajja koulukkaile toivomissiin tähä.

Väriloistoa ootellessa. (2743)

Son se kymmenessyyskuuta ruska. Sinne ovvielä kymmenempäivää, jotenka aikaa on. Kylymä koillisvirtaus tarkottannee yöhalloja, jotka ruskavvärejä loihtii.

Nuoluskurun kota oli tännään emännän ruuvanlaittopaikka koulukkaile, jotka vallottit Kuskoivan ja Pirunkirkon. Huomena lähtee linjuriässä kohti Helssinkijä yötävasten. Ja maanantaina seuraava lasti tullee tänne syksystä nauttimmaan.

Muutaman kuvan kerkis emännyys kännykälläsä Tuntsalta näpätä. Niisä on syksy näkösälä, joten tulosa son, ninko ennenki.

Kuskoivan kota on yks suosituimmista taukopaikoista Tuntsankairasa. Se alakaa rakennuksena kuiten olemaan kohta tiesäppääsä, jotenka Mettähallila olis kohtsilleen alettava uusimmaan tämä reitivvarrela oleva rakennus...

Tukikohasta väliviikollopun Tukikohan lattaamisseen valamistautumissiin tähä.

Steinerit nauttii. (2742)

Kuustoistavuotta ensin peräkannaa Helssingistä Naruskan luonnosta nauttimmaan. Sitten koronapirulainen keskeyttit hyvän sarjan kaheks kokonaiseks vuojeks.

Nyton taas aika parempi, eikä ennää kieltoja matkustelusta oleppäällä. Ja het tykkäävät, kun pääseevättaas Karhutunturiin ja muille retkikohteile, ninko ennenki. Ekaryhmä kakskytäviis ja seuraavat vissiin hiukka isompija.

Ja kamerat käyt, kunon maisemaa, mitä kuvvaila...ja kelikään ei parane, vaikkonki hiukkasevviileempää, miton lähiaijjat ollu.

Tukikohasta maanantainkakkosiin hilijolleen valamistautumissiin tähä.

Hirveltä ovenkahvat. (2741)

Alakas oleen liiteri klapija vaile. Ovenkahvat on ainaki uniikkija tavaraa. Kruunusta tarttumalla saa pariovet aukastuva. Ei puutu kuin pikku työsuoritus siirrelä pihalta muutama klapi pinnoon liiterinsisuksiin...

Tukikohasta klapikärryn ilimanpaineita tarkastamissiin tähä. 

Sumuva ja savuja. (2740)

Son selevät syksymmerkit. Nollarajjaa vikkuuttellee aamuöllämmöt ulukona ja aamusumut on varmat. Vielähäntuo näyttit päivälämpötiloja parriinkymppään, joten ei vielä tilata Linko-Jarkkova valamiuteen.

Tuola pannuhuoneesa tullee vängälä mieleen, että puutapolttavat ihimiset on joijenkimmielestä pahat saastuttajat ja muutonkittollot, mutta alakaa mielet ehkä muuttummaan, kuhan muuttuu lihaks nuot ölyjja sähköhhinnat. Meikäläinen lämmäyttää tämän tuhannenkuutijon talosa parilatonnila polttoainetta vuojenaijjan. Ohan siinä hommasa, mutta menopuoli kun pyssyy kohtuullisena, nin son vähänniinko palakkaa hommistasassais.

Viimestelylankkulautakuorma tuli ehtoola Rovaniemeltä jo Tukikohampihhaan. Oottelen sumujehhälävenemistä, nin lähen maalailemmaan niitä räystäslautakuntoojja ovempielikuntoon. Tars loppuviikkoommennesä saaha hommat Kallelasa semmoselemmallile, että ensviikon joutuu passaamaan Helssingihherroja ja lapsosija ketterijä sieltä, steinerikoulukkaat valtaa Tukikohan.

Kallelankikkamera pyörii taas, kun sen olit poistannu joku mökkiläinen nin tehokkaasti käytöstä, että piti tarkkaammiettijä, mikä piha kuuluu mihinkirreikään. Nyt se hikvisijoni siellä pellaa ja laittaa kiltisti kuvija vesijasumutilanteista. Tukikohan kamera pyörii vakkuuttavasti jo kaheksattavuotta, josei enempikkin.

Väliaikatietona huommasin tuosa, että kolome karhuva on kaajettu lähialuveelta, kaks Sallasa pohjospuolelta ja yks Savukoskelta läheltä Sallarrajjaa. Karhunkaavothan voi tuoreeltaannähhä Tuosta klikkasemalla.

Tukikohasta maalarikivesmiehehhommiin keskittymissiin tähä.