Joulun alla Joulu-Ukkana...

Kummaa aikaa tää joulunevus. Kaikki kyntää sielä atventtisohojosa, josta viisas laulaja laulo. Se sikamies. Tralalaa. Nyvvaan tullee Joulupukile lähetetykkirjeet sähköpostila ja apsina ja tekstiviestinä. Ja linjat on kuumana.

Tars saaha pyssyvä ja puukkova ja puntarija. Ei ennää räsynykkeja ja puisija autoja ja kaarnalaivoja.

Mummeliki taitaa olla samasa venheesä. Se alako jo marraskuusa puheleen, että tars vielä ajela vajaa puolenkytä talavija työnsyrjäsä pitkimpitäjijä. Ja vanhasa Suparusa alakaa olleen kilsoja jo paljollaisesti. Eihän sole reilu kaksattaatuhatta tuommosele pirssile paljoo, mutta lissää tullee neljäkytätuhatta joka vuos. Jote eiku kirjettä Joulu-Ukale. Suparu. Ja kilttinä ommuka ollu.

Nysse Mummelitoive saattaa olla lähelä totteutumistaki. Senku pit olla sinine ja vähäajettu. Ja Suparu. Ja voresteri. Onneks se löyty läheltä. Jojensuusta. Tai Rääkkylästä. Hajemma kait huomena ja tulemma sitte kotija täältä loskasta. Lumijen keskele.

Onneks uuvemmat suparumallit ommuutettu semmosiks, että rapijan puolentoista metrimpätkä ei näje sieltä kunnola maantielle. Tuommosesta hiukka vanahemmammallisesta näkkee. Ku entunenki ommelekee samallaine.

Hopijavvärine lähtee kohta myyntilistoile. Kehun sitä sitte, kuhan saahaa tämä tuoreempi kotijo.

Leksuksesta elluovu. Enkole vielä kirjottanu Joulupukile. Aattelin ajjaa sillä miljoonakilsaa. Siinon vasta neljäsattaatuhatta.

Tukikohasta lyhempijä joulukirjeitä oottelemmisiin tähä. Ja halavempija.

Naruskan pakkasennätys -54,4 oli totta.

Sallan kunta toimittaa KotoSalla -nimistä ilmaisjakelulehteä. Siinä on kaikenlaisia isompia ja pienempiä juttuja Sallan ympäriltä.

Viimeisimmässä Joulunumerossaan on lyhyt juttu Naruskan pakkasennätyksestä vuonna 1999, joka kuitenkaan ei ollut pakkasennätys. Ei siis virallinen, vaikkakin oikea ja tarkka mittaustulos.

Pieni uutinen löytyy KotoSallan sivulta 16. Jutussa mainittua kyläaktiivia ei asu Tukikohassa, vaikkakin aikanaan Ukka kyseli pakkaslukemien ennätyskelpoisuuksien perään Ilmatieteen laitokselta kirjallisesti silloin, kun pakkasennätys oli ajankohtainen. Siitäkin hellejaksosta on jo viitisentoista vuotta...

Linkki KotoSallaan löytyy Sallan kunnan nettisivuilta TUOSTA.

Lehteä selailemalla saattaa sieltä löytyä tuttuja muiltakin sivuilta...

Tukikohasta seuraavia pakkasia odottelemisiin tähän.

Käypkhä etelän loskakelit katheks...

Ei käy.

Tukikohasta tähä.

Joulumieltä hakemassa Kemin kirkosta.

Käytiin vajava viikko sitten Mummelin kanssa Kemin kirkossa kuuntelemassa Lyhtye -nimisen kuoron kirkkokonserttia. Ehkä ei olisi tullut lähdettyä kolmensadan kilometrin päähän erikseen muutoin, mutta kun tytär laulaa kyseisessä kuorossa ja hän meitä pyysi, niin helppo oli suostua.

Ja suostuminen todella kannatti. Joulukuun alun kunniaksi pääsimme Mummelin kanssa oikeaan joulutunnelmaan, kun kuuntelimme tunnin mittaisen konsertin akustiikaltaan mahtavassa kivikirkossa.

Kuoron herkille lauluesityksille tuli massiivista vastapainoa ohjelmiston urkuosuuksista. Eipä ole ainakaa Ukka koskaan kuullut kirkossa vastaavaa soitantaa. Ja laulanta sai kovimmankin sydämen herkistymään varsinkin, kun samalla penkkirivillä kirkon parvella olivat istumassa lapsenlapset ja Kasperi oman perheensä kanssa.

Oheisen videon musiikki on liitetty konsertissa otettuihin valokuviin Lyhtyeen harjoituksista Kemin kirkosta. Lopulliseen muotoonsa hiotut esitykset niin kuorolta kuin urkuriltakin päättivät esityksen rajuihin suosionosoituksiin, jotka poikivat yleisön painostuksesta ylimääräisenkin kappaleen esittämisen kuorolta.

Lyhtye esiintyy joulukuun aikana vielä ainakin Torniossa. Lyhtyeen omilta sivuilta voi lukea kuulumisia ja aikatauluja tältä herkältä kuorolta. Linkki tuosta.

Tukikohasta vieläkin hyräilemisiin tähän.

Parit kalapuukot joulupukinkonttiin...

Puukkotehtaasta valmistuu puukkoja Varpuseljän tien päässä. Toimitusajat hiukan vaihtelevat, mutta malttia kun on, niin saa sitä, mitä tilaa.

Nämä kaksi kalapuukkoa lähtevät Korvatunturin suuntaan ja sieltä kautta kolmen viikon päähän jaettavaksi niille, ketkä ovat ymmärtäneet olla kiltteinä.

Terät ovat Kay Vikströmin takomia. Muu osuus näistä uniikkikappaleista on taattua Vasaralaatua.

Tukikohasta Joulupukille kohta kirjoittelemisiin tähän.

Rauhallista Itsenäisyyspäivää!

Sinivalkoinen Suomen lippu liehuu sinisen ja valkoisen talvinäkymän rinnalla Naruskan talvessa. Pikkulinnut tankkaavat takapihan ruokapaikalla evästä pitkää kaamosyötä varten.

Kynttilä palaa sinivalkoisten kukkien kanssa.

Tukikohta toivottaa kaikille Hyvää ja Rauhallista Itsenäisyyspäivää!

Tauko paikallaan.

Helevetin pitkä tauko tänne kirjottelussa. Mutton syykin selevä. Ukka on päivitelly pariakin hanivelkompjuutterija uutukaiseen vouhotukseen wintoosakymppiin. Ensmäänen kone muka onnistu vajava viikko sitte, nin sitte Ukka innostu päivittään omankin konneesa. Hyvimmeni.

Ukan oma kone onnyt telakalla Rovaniemesä. Sielä Kasperi temuvee sen kans, eikä ole tievosa, millon tullee kuntoon. Tai tulleeko koskaan.

Sitten tälle aamuva menin käytteleen tuota ekaks päivtettyvä salin konetta, jokon pelannu ihahhyvin. Mutta tänä aamuna sitte se leikkas vaan mittään ilimottamata kiinni, eikä suostu lähteen käyntiin. Ei vaikka Kasperikin jo anteli muutaman ensapuohjeen.

Nyton kaivettu takavarastosta yks vanaha reservikone pahojempäivijenvaralle. Ja se paha päivä on nyt.

Olis ollu mukavata kirjottamista joka välipäivälle, mutta milläs kirjottelet, kunei vehkeeppellaa.

Ilimotan tällä pikkujutulla vaan, että henkisä ollaan. Eilisempäivän pikkusaavutus oli puukattilamputsaus ja Rihlajjoulukuusehaku. Se tarttee koira omajjoulukuuse, sano Mummeli. Ja sen sana ommelekeen laki täsä torpasa.

Nyllähen vaihtaan kylymäsavupönttöön kiekkova ja sitte lähen hakkeen Vasarampajalta pari puukkova, jokka se ilimotti valamiiks. Hajetaan hälle kuulema samala kirkolta Suomiviinapullo, jonka Artopoika aiko latasta naamaasa aattona...Ittenäisyyspäiväaattona.

Tuosson Rihlan joulukuus, jonka valot loistaa Ukan sääkamerakuvasaki. Ninkauva, kun sähkö pyssyy.

Niija tuo tonttu on tieten Laslakki, jos joku ei muista. Kuusi on kaajettu Ukan omalta tontilta, eikä seurakunnammaalta. Eikä ees sieltäpäin.

Tukikohasta oman tietsikampuutteessa tähä.

Teeriä jäi talvehtimaan.

Teeret ovat olleet monta viikkoa kateissa. Ei niitä ole nähnyt edes Mummeli, joka meidän huushollista on se, joka enemmän pitkin pitäjiä liikkuu.

Iloinen yllätys oli pyhäaamun Kallelan siivousretkelle mennessä, kun Linko-Jarkon talon kohdalla lumivalkoinen Naruskantie oli saanut koristuksekseen kymmenkunta akka- ja ukkoteertä. Suunnilleen taisivat olla puolet akkoja ja puolet ukkoja.

Mummelin kameran moottoriperä rallatti repsikan penkiltä. Tuossa on muutama otos tekriparvesta, jolla saattaa seuraavien pakkasten tullessa olla hiukan vaikeuksia löytää kieppilunta. Tuli nimittäin viikonloppuna vettä sen verran hangille, että saattaa puuterilumi olla hakusassa...

Sääennustaja on luvannut lähiajoille uutta lunta, joten tilanne saattaa korjaantua.

Tukikohasta tähän.