sunnuntai 9. heinäkuuta 2023

Kahellaista vesiläolova. (2821)

Käväsimä anopinpallautusreisusa kotiperilä Jyväskylän kuppeessa. Päätimä vaihteevvuoks lähtee Vaasasta Ruåttimpuolelle Uumajjaan ja ajela sieltä Haaparannankautti Rovaniemele. Ei huono aatos. Tiet on silläpuolen paremmasa kunnosa ja lisäks menovesi halavempaa, suunnilleen ykskuusviis litra.

Laivamatka oli sujuvata. Olima varanneet buhvettipöyvästä evästyksen. Ja soli laaja ja herkullinen se valikoima, mitä siinä olit kalan ja lihan ympärile valamistettu. Ja oli aikaa syyvä kaikesa rauhasa varrausnumerola löytyneesä pöyväsä laivan keulasa hyvälä näköalala menosuuntaan. Jäläkiruokijamyöten kaikki olit niihharossija kuin vaan eväs ollavvoi. Voima suositela, kyyti oli tasasista tasasinta...







Yhen Ruåttisa nukutun yöjjäläkiin hurhautima Rovaniemele Urputiele. Ja yhen välipäiväjjäläkiin seuraavale vesiretkele. Ei meriveempääle, vaan rovaniemeläisele järvele, misä talavela jo käväsimä pilikkiretkelä. Soli emännäjjaminun eka retki sillä alumiinipaatila, jonka hakasin alakukesästä sieltä Juvalta. Tasasta oli kyyti Kasperin ajamana ja nopijaan olima lähtölaiturista ahavenasyvänteelä pilikkimäsä ja jikijä heittelemäsä.

Ensin tuntu, että ahvena syö laiskallaisesti, mutta tulipa parintunnin huononsyönnijjäläkiin vartti, jollonka ahvena oli otillasa...Puolenkilon apporreja kolome kipaletta ja sopevia savuahvenoita paritkymmenet. Osa virvelijikilä ja osa pilikkijikilä.

Ehtoola eilen laitoin net savustussuolaan jääkaappiin ja pyhäpäivärratoksi savustin kakspöntöllistä terassin sähkörillilä. Uusijen pottujen kans teki hyvin kauppasa talovväjele ja Kasperin pesuveele.




Urputien tukikohasta aurinkopaisteesta nauttimissiin ähä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti