tiistai 23. lokakuuta 2018

Zinkkijä zuhautellaan.

En ekallakertaa uskonnu ittekkään, että tuommosesta pienestä lääkeputelista saattaa löytyvä romuskaan apu. Mutta sillon löyty. Elikkä viimeksi kun olimma Mummelin kanssa Kemimmaala, nin romuska pyrki Ukale pääle.

Tyvär tuli appuun sillon hetkohta ja vietätti Ukan paikallisseen apoteekkiin. Ja sieltä pikkupullonkans ulos. Oisko kustantannu viitisentoista eerova.

Viimoyönä herätti selekee lunssanalaku kolomenkantturoisa yölä. Oli sevverra vetelä olotila ja räkä valumapäälä, nimpiti lähtee taas lääkepullova ettiin. Ja ei mittään viinapullova, vaan se samanen suihkepullo, joka lääkekaapista heleposti löytyki.

Ja eikun sumuttelemmaan ohojesäännömmukasesti. Piti siis istuskela herreilä tunti, jonka aikana piti vartivvällein suhauttaa neljä suhhautusta suoraan kitusiin. Se ei Ukan suusa hääviltä maistu, kunnet on varmaseutit pukannu siihen jottain keinotekosta makkeutusainetta, josta pyrkii pintaammielummin huono olo. Laittasvat tuommoseen vanahammlista sokurija, kunei sitä tartteis laittaa sinneku piipilline...

Ekatunnijjäläkiin pääs vielä lakanoihi. Kuuvenkantturoisa tempasin taas zuihkeet muijjellääkkeijen normiottoaikana. Ja ottamista ojjatkettu tunnimparin vällein, miten on sattunnu muistaan.

Tuommosesa putelisa sitä myyvään. Tätä tyären mukkaan käytellään paljollaisesti torjumasa romuskata. Ekakerta sillon tehos, tää toinenkerta näyttää tapasa varmaan lähipäivinä.


Sitähässaatto tuolta maalimalta saahavvaikka minkä viiruksen. Ihimisijä on pyörinny ympärilä tuhansija. Kaikemmaalaisija.

Tukikohasta zinkki-ihimeeseen hilijokseen uskomissiin tähä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti