Ovija vaile. (2739)

Liiterijä syntyy hittaasti, mutta varmasti. Oma väkertämisesässiinä on, monta työvaihetta. Onneks ovvälilä ollu neljäkikkättä työmaala kaikkijaan, nin on sujunu pitkijellautojen kanssa helepommin.

Vielä tarssuunnitela ovet ja nurkkalauvat ja räystäijellauvat, nin eikhän tuosta liiteriks ala olemaan. Kolokytä kiintova koivuklapija oottellee sittessiirtova sisätilloihin Kallelan asukkaita saunapuuna ja takkapuuna palavelemmaan.

Sielolis muuten tulevasta viikosta alakain klapinpinnoomista, jos joku semmosta hommaa himmoittee...

 Tukikohasta viimesijä puutavaralaskelmija ynnäilemissiin tähä.

Matsuvuosko tulloillaan... (2738)

Sonse jokakahestoistavuos kasvioppikirjammukkaan, mutta luonto järjestää poikkeusvuoasijakin. Matsuja näyttäis olevannousemasa ihan kohtalaisesti. Kasvupaikoista ontullu kerrottuvakin takavuosina, mutta eipätuo mithän maksa, vaikka kerrataavvähäsen.

Menkää harjuun, hiekkasemmoseen. Mäntyvaltanen ja net petäjät pittää olla ikäpuita. Ja enempi ainakinnyt tällevvuojele niitä löytyy etelämpuolen ja lännempuolerrinteitä, joten se tykkää auringosta.

Jaappanisa niistä maksettais kuulema tonninkilo oikijankokosista, mutta milläpä net sinne markkinoit...Kuitenkinniitä kannattaa omikstarpeiks poimija ja syyvä, kuneiniitä jokavuosi löyvy. Kuvat kertoo maisemasta, josta niitä löytyy. Muualtakivvarmasti kuin Naruskalta.

Ekakuvasa on Jaappaninkeisarin suosikkikoko. Son kallis. Se saattaa löytyvä pannulta likelä Jyväskyllää huomena...

Tukikohasta kalhiit ja halavat omaleppannule nakkelemissiin tähä.

Mummun heleppo korppupiirakkaohoje. (2737)

Solekkun keksii, nin jovain. Mustikka alakaa näiläkulumilla oleen parraimmillaan. Emännyys on hakennu pikkuerinä mustikoita tulevale talavele pakasteeseen. Kerruuhommasa pittää tieten olla välleen taukovaki, johon tieten kuuluu termospullokahvee ja korppu.

Muut vetelee korppuva rouheesti puremala ja pehmeelleivänkorttilaiset tieten lutkuttaa net liojotettuna. Meijän emäntä se kokkeilee uutuuksija kannollakin istuskellessasa. Ja hyvvää kuulema oli.

Tukikohasta puikulapottuhakureisuva suunnittelemissiin tähä.

Pellot keltasena ja lauvat punasena. (2736)

Non ollu rakennushommile sopevat kelit. Etenee se liiteri Kallelasa, mutta on siinä hittaampija vaiheita, ninko ulukolautojemmaalaus. Menneekait siinä jokutunti, kun tellaa pyörittellee maaliastijan ja lauvan välijä ja lauvanmittaa kaikkijaan hyvämmatkaa toistakilometrijä.

Maajussit tekkee talavivarastojasa, jotemmuutkin on töisä kuin kotirakentaja. Pellole on kehittymäsä uutta elämää, kuvvanhat on pakattu muovikuuliin. Luulin, että net keltaset on voikukkija, mutta kasviasijantuntija ilimotti niijen olevan jottain maitikkija. Mulle net kaikki on jorriinija...

Tuo kuvasa näkyvä ilimeisesti ruåttalainen punamultamaali ommuuten halapaa ja hyvvää samalakertaa. Kertavetelylä tullee vitivalakosesta pölökyn täyskanttilauvasta punanen siihevviissiin, ettei toista käsittelyvä tarvita. Viijeläkympilä kun saa kaks kympinastijaa rautakaupasta ostaa, nin keittämmään ei kannatte alakaa. Jauhot on kalhit tänäpänä.

Jokivesi on tullu kiltisti takas kesävetteen. Vielolis kaksviikkoo aikaa ensmääsiin steinerikoulukkaisiin, muttei taija tällekkessää keritä jokirantaan muuta kuin rakennushommiin. Aikasa kutakin sano se pässikin, päätä kulleikattiin.

Tukikohasta neljättä koronarokotusta ehtoopäivälä oottelemissiin tähä.

Son sitäaikaa. (2735)

Jokaseittemäs vuosi net onnistuu parraiten, sannoovat. Jaappanilaiset maksais kuvisa olevista kuulema muutamansatasen kipale, jos saisvat vaan ostaa.

Tuolta net löytyy jyrkiltä harjurrinteiltä vanahojempetäjien kansa sympioosisa. Ensmääset tältäelokuulta tännään ja lissää nousemasa.

 Tukikohasta matsutakepaikoille haluamissiin tähä.

Kaikki halvaa muuttaa Tukikohtaan. (2734)

Siteiole ennennähty tätä vierasta Sipolajjarkontalova lähempänä Tukikohtaa. Nyton. Son keltavästäräkki, joka on tällekessää pesinny usijammassakimpaikasa tuota kylän pohjosempaa reunaa.

Olisko se niistä pojista yks tullu tulevaasuvvee varten katsastammaan, että löytyskö tältä kartanolta suvujjatkopaikkaa. Onneks on kamerahheiluttaja ollu kotosalla, nin keltavästäräkki tuli pongattuva oikeen linssilläpi.

Ninko aikasemmassa keltavästäräkkijutusa taisimmainita, nin täälä tämä tipi ei erityisehharvinainen ole, vaan jokakesänen vieras. Ja nätti semmonen.

Tukikohasta elokuun tuuulikelijä kuunteemissiin tähä.

Vehkeet ohhuollettava... (2733)

Vehkeet pittää huoltaa. Tänikäsen äijän pittää käyvä säännölleen parivvuojen vällein tarkistuttamasa eturauhasen kuntova. Nin olen oman urolokini määräyksestä teheny säännölleen. Tosin tuosa kattelin rivaattilääkäriaseman apinkautti, että ejellinen käynti on tapahtunnu seittemävvuotta sitten...mihihhelevettiin net vuojet vierii.

Noh, paree myöhemmin kuin ei millonkaan. Se heitättää keskellä kotimaata mutkin, mutta sammaankuumaan pallautuu anoppi vajjaan parivviikon Naruskalakäynnin jäläkiin kotijo. Marjoja siivoilemmaan ja pakastammaan. Ämpärilliset hillaa ja mustikkata.

Son satannu tääläki monena päivänä peräjäläkiin. Tie ommenny huonoon kuntoon ja jokivesi alakaa kiipeen puolisemmetrijä ja enempikin tuluvaan, joka ei kalamiesten olova ja saantija helepota. Mittaus tapahtu katseela eilissäpänä kauppareisula Tennijöjojen sillalta. Ja sammaahannnuo sanoit savolaispoijjaat, jokkon käyttänny talon saunapalaveluja viikompäivät muunhuollon ohesa.

Tukikohasta keskiviikkoehtooseen takas tähtäilemissiin tähä.

Kunnon kierrätystä. (2732)

Voiko joku väittää, että täälä ei kierrätetä, häh...Olemma Kasperin kanssa käsitelly viimeset kakspäivää viiskytäluvula sahattuva viijentuuman lautatavaraa, joka aikanaan kulukeentu Kallelammökintarpeijen mukana Tenniömpirtin savottapaikalta likeltä Kuoskunkyllää Naruskajokivarteen. Tämä siirto on tapahtunnu samanavuonna, kun Kasperi on vetänny ensmääset henkosesa Kemijärven sillosen sellutehtaan ilimaa, elikkäs vuona 1986.

Mökkirakentamisen yhteyvesä Tenniömpirtiltä puretut lauvat naulattiin Kallelan pihaliiterin seiniin Kallen syntymäjjäläkeisinä parinavuonna.

Nyt uutta liiterijä rakentaisa nuot samat lauvat siirtyilee uuven lattialauvoiks. Net riittää sinne justeikämelekeen, ninko olemma laskelmoinu. Net kun saavat tulevaisuuvesasa olla sielä peltikaton alla ja maapohjan kosteuven ulottumattomisa rakennusmuovimpäälä, nin arvio on, että net lauvat ei lopu ikunakuunapäivänä. Tähämmennesä lautojen ikä alakaa sahhauksejjäläkiin olla kaikkijaan noin seittekytävuotta. Miehenikä.

Niijen lautojen alapäitä on kurittannu vuosijensaatosa sajevejet ja sammaloitumiset, mutta lattijaankunnet laitetaan, niivvain verskit lautaosat laitetaan käyttöön. Sirkkeli nimittäin soi.

Kun saamma laittijan valamiiks, nin teemä seinät uuvesta nelituumalauvasta. Lattijarakenteisa ja katosa on käytetty tuoretta kakkosnelosta, jota sahoilta saa nykysin ilimaseks, kuvviittii vaan käyvä hakemasa.

Seinät kussaahaan valmihiksi, nin alakaa helevetimmoinen koivuklapijensiirto uutukaisen liiterin suojiin. Son sitten oma rojektisa.

Tukikohasta rojektija vielä jatkamissiin tähä.