Rantteella kohta rytisee...

Kaikissa muissa hommissa on porotuksemme Täplä tällä kartanolla nähty, mutta rantteella se ei toistaiseksi ole esiintynyt. Nyt on. Tarkkaa tietoa ei ole, onko se tarkistamassa kiintokuutioiden määrää vai kuitupuun laatukriteerien täyttymistä, mutta tarkkaan piti viidenkymmenen kiinnon koivuläjään perehtyä.

Eilen illalla hämärän kutjussa tuli Kursusta rekkakuorma kolmemetristä koivua. Se ei ole mitä tahansa koivua, vaan täkäläisittäin jämerintä mahdollista laatua, koska kyse on päätehakkuupuista. Sellaista laatua Ukka tilasikin, jotta halkomakoneesta saadaan parin vuoden tauon jälkeen työntösylinteri kunnolla koeponnistettua.

.

Aamuvarhaisella oli Täplätys tietenkin missän muualla kuin puupinon päällä kiipeilemässä. Se oli ensimmäinen kerta, kun Ukka näki poron kiipeilemässä pinon päällä, mutta Täplähän on lukuisia kertoja ollut muun muassa tarkistelemassa autosta öljyjä. Tekemätöntä paikkaa ei tällä kotiporotuksella tunnu olevankaan.

Saapa nähdä, milloin ensimmäinen jalakapoikkiporo nousee paareilla Aslak -pelastushelikopteriin. Sen verran uhkarohkean näköistä oli kiipeilyharrastus, että ei ole ihme, vaikka koparaa kohta katkeilee.

Eikä tämä ole huhtikuun ensimmäisen päivän kuvia, vaan pitää julkaista heti tapahtumapäivänä. Tuolla kiipeilypäällä saattaa porotus löytää vielä itsensä kuivalihahäkistä tälle vuuelle...

Tulevan talaven polttopuut ovat siis kartanolla. Porotus nuolee niistä varmaankin kaikki irralliset jäkälänaavakasvustot suihinsa niin, että siloisia kolmimetrisiä pääsee Kasperi vaikkapa Pääsiäisen ajankuluksi pätkimään.

Ukka pitää kainalossaan pätkittyjen ja halottujen polttopiden pinoamisvarauslistaa, johon ovat ennakkovarauksen tehneet jo pari vuotta sitten Mummu ja muuan muistaakseni Kipa -niminen neitonen Etelä-Suomesta. Heillä on taas toiminnallinen vartalonkiinteytyssessio oikeissa töissä takapihalla. Vapun paikkeilla puut varmaankin ovat jo pinottavissa ja päivälämpötilat ovat sen verran korkealla, että bikineissä pystyy rantteella kuntoilemaan.

Rantteelle voi Ukalle ilmoittautua ennakkoon valokuvan kera. Valinnat tehdään ilmoittautumis- tai hyväksymisjärjestyksessä. Vapaamuotoisia hakemuksia ei palauteta.

Tukikohasta talakoojuomavarastojen keräilemisiin tähän.

Kurmupotilas.

Täplä potee kurmua. Se on semmonen poron loinen, jota vastaan porot tätänykyä rokotetaan. Jotenkin Täplä on ilmeisesti onnistunut väistelemään erotuksessa käynnin menneenä syksynä, kun kurmu on päässyt sen nahkaan iskemään.

Kuvastakin noita pahkuroita porotuksen selän päältä voi nähdä. Ruokahaluun ja muuhun olemukseen kurmu ei ole ainakaan näkyvästi Täplässä vaikuttanut. Asiantilaa kuitenkin tarkkaillaan ja ohjeita mahdollisista hoitotoimenpiteistä odotellaan paikalliselta eläinlekurilta, jolle Ukka tänään asiasta raportoi.

Ystävällisiltä kirkonkylän ystäviltämme saatiin laatikollinen nauriita, joita Täplä ilmeisen halukkaasti pistelee poskeensa parin kipaleen päivävauhdilla. Kurmun lääkitsemiseen nauriilla ei toistaiseksi tiedetä olevan asiayhteyttä, vaan ajallisesti naurissatsi sattui löytämään tiensä tänne samaan liittoon. Tiijäppä häntä, vaikka auttaisi kutinaan, kirpeä kun maultaan hiukkasen tuo nauris on. Jos se kurmu kutisee.

Kurmupaiseiden puristeluohjeiden odottelemisiin Tukikohasta tähän.

Se on sitä aikaa nyt.

Se on siinä. Männynlarvan yläpuolella möllöttää sirppi. Ilman vasaraa.

Se on sitä aikaa nyt, kun saa istuttaa, astuttaa, kalastaa, valmistaa kalastusvälineitä, kaataa pärepuun, laittaa perunat itämään, panna lapset alulle (joilla se on ajankohtaista). Ja sata muuta asiaa, joita voi katsoa Wanhan Kansan kirjallisuudesta.

Se on yläkuu. Se on syntynyt viikonpäivät sitten torstaina. Täyttymiseen on aikaa vielä viikonpäivät. Toimitettavat asiat on nyt toimitettava.

Ukka on tämän asian ja nämä jutut Raitasen ja Kokkosen sukujen vesan kanssa kohta neljäkymmnetä vuotta eläneenä kuullut noin miljoonaan kertaan. Sillä kertaamisella menee tyhmempäänkin kalloon ainakin osa asiasta, kun sitä noin kerran kuukaudessa hoetaan.

Kaikki tätä ei usko.

Käskettiin muistuttamaan. Ja Ukka on tottunut tekemään, mitä käsketään.

Tukikohasta rairuohon kylvämisiin ja Kuun täyttymistä odottelemisiin tähän.

Tie auki Tuntsataivasta myöten...

Erämaa, erämaa erämaa, laulaa joku jätkä jossain kertsissä, kuten nykyään kuulee sanottavan noissa laulukilpailuissa. Oikea erämaa on nyt saavutettavissa poikkeuksellisen hyvin. Ei nimittäin ole ihan jokavuotista herkkua se, että Tuntsan kairaan pääsee herraskaisesti ajaa köröttelemään millä tahansa ihan tavallisella henkilöautolla. Keskellä lumisinta talvea...

Eipä olisi pöllömpi ajatus kenen tahansa nyt käytellä tilaisuutta hyväkseen, jos ei ennestään ole nähnyt talven kourissa olevaa erämaata. Ukka voi suositella sekä Tuntsan tietä että sen maisemia, jos ei ole ennen tullut käytyä. Päivän, tai puolikkaankin jos varaa aikaa, niin hyvin ehtii päräyttämään Tuntsajoen sillalla mutkin vaikkapa Sallasta. Ukka heitti Naruskalta siellä sillankorvassa mutkin reipaassa kahdessa tunnissa. Piti hakaista pari miestä kairasta Naruskan saunan lämpöön ja valmiiseen ruokapöytään. Viikon aikana miehet olivat tehneet jälkiä suksipelissä rapiat 100 kilometriä. Pannappa siihen äkkinäinen.

Hakureissulla Ukka näpsi muutaman houkutuskuvan todisteeksi siitä, että tiejuttu ei ole aprillipilan etiäinen, vaikka huhtikuun ykkönen ei kaukana olekaan. Tuntsalta nämä kuvat on. Pirunkirkolla ei ollut kirkonmenoja meneillään, eikä tietoja lähiaikojen menoista ainakaan tienlaitaan ilmoitettu. Saihoseljän päälle oli joku ruotaissut närekasan, joten kasan lähialueella oli motokirves käynyt. Niin, ja otinpa kuvan myös yhdestä pienestä männystä, jonka oksat olivat lähes väärällään uusia käpyjä. Niitä joutaisi joku henkensä pitimiksi vaikka keräilemään, kun tiekin keruun pelipaikoille on auki.

Siltakuvat ovat Tuntsajoen sillalta. Yhdessä kuvassa näkyy vain taivasta, mutta tarkempi syynäys paljastaa, ettei kuvassa ole kärpäsenpaskaa, vaan kotka siinä liitelee Tuntsaa tarkkailemassa Räntselmäojan yläpuolella.

Tukikohasta seuraavien hakureissujen odottelemisiin tähän.

P.S. Ukka laittaa tähän varmemmaksi vakuudeksi  H.Isorannan paremmalla kameralla ottamat kuvat Tuntsalla havaitusta ISOSTA linnusta. Maakotka on aivan ilmeisesti kyseessä, mutta lintuasiantuntijat vahvistanevat havainnon oikeellisuden.

Lintubongaus omalta tontilta.

Tukikohdan oma 2,5 hehtaarin tontti on useampana peräkkäisenä aamuna vakiintunut teerien aamupalapaikaksi. Teerillä näyttäisi olevan toisistaan poikkeava aamupalamaku, kuten meillä immeisilläkin on. Osa teeristä parkkeeraa koivuihin, osa mäntyihin ja osa myös kuusiin, jotka kuitenkin ovat tontilla hieman harvalukuisempana vähemmistönä.

Ulko-ovia jos varomattomasti paukauttelee ulos mennessään, niin jopa välillä tulee komeita vastapaukauksia teerien siivistä, kun linnut pelemahtelevat joukkopakosalle.

Kamerakierroksella talon sisältä lintuja voi tiirailla niitä liiemmin säikyttelemättä. Tämän aamun inventaariolaskelma talon neljään ilmansuuntaan tuotti teerien lukumääräksi 16. Ilahduttavaa on, että ainakin tässä tokassa enemmistö oli akkoja. Se tietää varsinkin ukkoteerille sopivaa ja ilmeisen mieluista puuhastelua, kunhan tämä kesäaika tästä hiukka etenee.

Tukikohasta teerien keväistä aamukukertelua oottelemisiin tähän.

Rohkea rokan syö.

Äkkiä ajatellen on kovahko juttu, että Kauko-Idästä lämpimästä talvettomasta maasta tullaan ensimmäistä kertaa Suomeen talvella. Sitten tullaan samantien paikkaan, missä talvi on lumisinta mahdollista sorttia, eli Naruskalle. Sekään ei vielä riitä, vaan pitää päästä vielä paksumpiin hankiin Tuntsalle, vaikka aikuiseksi asti on satuttu elämään niin, ettei suksia ole edes livenä nähty, puhumattakaan että niitä olisi käytetty jalassa.

Rohkeudesta ja uskonpuutteesta ei näitä neljää ulkomaalaista opiskelijanuorta voida syyttää, koska yhden päivän hiihtoharjoittelun jälkeen ei muuta kuin viikon muonat rinkkaan, rinkat selkään, ahkiot vetoon ja kairaan.

Yhteensä näitä rohkeita on kahdeksan. Heistä kaksi toki on kokeneita kairan kulkijoita, mutta oma haasteensa on lähteä muutamaa kymmentä kilometriä umpista pitkin ennakkosuunnitelman mukaisesti kiertämään kuuden ensikertalaisen kanssa. Tai ehkä nämä kaksi muuta suomalaista oppaiden lisäksi sentään ovat lunta nähneet ja siihen tottuneet, eikä hiihtäminenkään aivan vierasta ole.

Ukka nakkasi hiihtopoppoon heidän kartalta osoittamaansa paikkaan Aitatsivaaran pohjoispuolelle. Lieventävä asianhaara paljastui lähtöpaikalla, kun entistä käytöstä jo poistettua UKK-reittiä pitkin oli talven aikana joku ajanut ainakin alkupäästä moottorikelkalla. Polanteesta oli tälle porukalle ilmeistä hyötyä, koska hangenkanto umpisella antaa edelleen odotella itseään.

Hyvin oli pikakurssi maastovälineistä porukkaan purrut, koska kymmenen minuutin päästä autosta nousemisesta jotos oli jo sadan metrin päässä autolta. Suuntana oli Sorsatunturi, eikä kenelläkään ollut itku ihan lähelläkään. Päinvastoin, naurussa suin peräkärryä myöten.

Tutkaillaanpa kahdeksikon ilmeitä ja tuntemuksia tulevana lauantaina, jolloin heillä on paluupäivä Tukikohtaan. Poronkäristys on tilauksessa. Kokeilisikohan Ukka tieteellisestä mielenkiinnosta alkukeitoksi trangialla keitettyä lihalientä, jossa sattumina on vaikka tonnikalapaloja ja makarooninpätkiä.

Tukikohasta ruokalistasuunnittelemisiin tähän.

Kesän merkit Naruskalla.

Sanoivat uutimissa tänään, että ensi yönä Suomeni maa siirtää kellot kesäaikaan. Syytäkin on. Ukka teikkaili koko päivän ulkona ja teki tarkkoja muistiinpanoja asioista, jotka voidaan luokitella kesän merkeiksi.

Luettelo on tässä:




















Tukikohasta seuraavia kesänmerkkejä odotellessa tähän.

Lintukatsaus Naruskan keväästä.

Saattaa olla Ukalta rohkea veto puhua Naruskan keväästä. Tälle vuodelle keväisiä päiviä ja muita merkkejä kevään tulemisesta on nimittäin vähänlaisesti. Plussakelipäivät taitavat tilastoista tarkemmin katsomatta sopia yhden käden sormiin. Sen verran kuitenkin on aurinkoa näyttänyt, että hyvää se totisemman talven jälkeen täällä teki.

Kaksi muuttolinnuiksi luokiteltavaa lintua on tällä kartanolla nähty. Ukka näki viime lauantaina yksinäisen joutsenen lentävän Tukikohdan pihapiirin yli. Suunta oli vakaasti pohjoista kohti. Ilmavanassa ei toista joutsenta näkynyt, eikä tarkempaa tietoa ole, mikä yksinäinen tiedustelija oli kyseessä. Useimmiten joutsenet saapuvat pereittain. Tämä yksinäinen saattoi olla vielä poikamies tai tyttönen lajissaan, tiedäppäs häntä.

Toinen muuttaja linturintamalla oli lintulaudalla pari päivää sitten. Se oli viherpeippo, jonka Mummu ja Ukka tunnistivat satavarmasti ilman lintukirjaakin. Peipponen näytti nokkaansa vai yhden ainoan kerran, eikä sitä ole jäläkiin näkynyt. Siinäpä näkemämme muuttolinnut on lueteltu.

Tänä aamuna makuuhuoneen ikkunasta näyttäytyi aamuhämärissä komia lentävä tokka teeriä. Niistä ei tontille pysähtynyt Rihlan häkin taakse perämetsään kuin puolenkymmentä. Loput, noin 50-60 kappaletta pikalasekennalla, jatkoivat länttä kohti, eli oikiaan suuntaan.

Talvi kiristi tänään otettaan. Sitä se oikeastaan on tehnyt jo useamman lähivuorokauden ajan taaksepäin, koska yöt ovat olleet parinkymmenen asteen pakkasen kourissa ja päivätkään eivät ole kunnolla plussalle ehtineet. Sääkäppyrät menevät viime päivien osalta isoa aaltoa ylös ja alas.

Oma säätieteilijämme Täplä on edelleen parkissa pihapiirissämme. Ukka näki sen tänään yrittävän muina miehinä hangen kantokykyä, mutta eipä se vielä kantanut. Monena keväänä taaksepäin Täplä on häippäissyt omille kesälomilleen luppokuusikkojen kautta hankia pitkin, mutta nyt se edelleen pysyy rehusäkin ja jäkälävaraston lähellä. Ukka tekisi porona ihan samoin, kun eväs tässä on löysässä.

Poronkuseman määrittelykin menee kohta uusiksi, koska niitä oikeasti alkaa olla näkyvillä noin metrin välein tässä pihapiirissä. Normiväli on kymmenen kilometriä tai sinne päin.

Täplän turkki on edelleen talvikunnossa. Iltapäivällä tänään täällä alkoi kova lumisade. Porotuksen selän päälle satanut lumi ei siitä sula tietenkään pois, koska talvikarva eristää lämmön molempiin suuntiin. Illanhämärissä oleva kuva kertoo hyvin sen, että vielä on aamua iltaa sininen hetki täällä Naruskalla. Ehkä se illasta on vielä aamuakin voimakkaampi. Mutta kauaa ei, koska kevätpäivän tasauspäivä on ohitettu, eikä kesän voitolle kukaan kohta mahda mitään.

Tukikohasta lisää muuttolintuja ja muita kevään merkkejä odotellen tähän.