Kesä meni, mutta halot ristironkkelissa.

Kylläpä jähähti kelit kerrala hellelukemista normilukemile. Eilissäpänä alotimma Kasperin kans loppujen halakojen halakomiset. Keli oli nahkija kuimmikä, eli hiki oli hatusa, vaikkei työtahti iha älytön ollukkaan.

Tälleaamuva oli lämpötilat laskennu alle kymmenen asteen, eli oli ninko normikelit alakukesästä. Mummeli jo araveli, että noinkhan se kesä oli siinä...

Hyvä oli työkeli. Nytei keskitytty ajjaan halottuja halakoja katoksen alle, vaan pistimmä urkolla loput puut halaki. Ja nyton homma tehty. Eikä Ukan tavinnukku hytrauliikkaa hoijela. Ja hoijella halakomiset siihevviissiin, ettei vahinkoja pääse sattuun. Eikäpä sattunnu.

Kaheksaan pinnoon net pitäis katon alle mahtuva, vaikka tuommone ristironkkeliläjä näyttää aika isolta. Halakomakone ja Massikka ei pettänny.

Tukikohasta ei kärräyshelteitä kaipailemissiin tähä.

Halakomakonneen uus elämä...

Tuhannenpeen palasina kertoili sisukalujen olleen sylinterisä rovaniemeläisen hytrauliikkapajan asentaja, joka purki Ukan halakomakonneen rikkoontunneen työntösylinterin. Kaveri ihmetteli kovin, että onko sillä saatu halottuva puita, kun kaikki tiivisteet ja tiivisterenkaat oli ollu kappaleina.

Vanahasta ei hyövynnetty muutako se työntövars. Kaikki muu tehtiin mittatillaustyönä. Tännään Ukka temusi itsekseen sylinterimpaikalleen. Siinä sai toisenki vippasen lankuista kehitellä, että kuutisenkytä killoo painava pötkö saatii asemiisa.

Ja vanahat liemet muovipaljuun, suotattimen puhistus ja sitte neljäkytä litraa uutta kirkasta hytrauliöljyvä säilijöön. Ja sitte eiku Massikka tulile ja kokkeilemmaan. Ensijjokuminnuutti iliman mittäävvastusta asentajaohjeijjen mukasesti, että uuvet tilipehöörit saa voiteluva.

Siistijä metallityötä on korjausjäläki. Onneks Poutsila oli paja Rovaniemelä tievosa. Halakomakonheelle alako nyt uus elämä. Viekläku Hytrauliikka-Penna hommaa laitokseen uutta pumppuva ja kertojata, nin alakaa halakokasale lähtö valeta. Mutta täsäkunnosaki halot päästään tekkeen...

Tännään oli liikahelteinempäivä Naruskala tehhä mittään. Ihallähelä hellerajjaa kävästiin. Eisole valakoihosenkeli tuomonenkaa. Josei nollakelikää kesälä.

Helteet nostellee tuluvaa jojesa. Ootamma Mummelinkans kerrankippaikala hyvvää tuluvaa, kunnet ommenny monena vuona toukokuunkesälä ohitte. Nytei ollu kessää sillon, mutta kesäkuula näyttäs kohtuulista sulatuslämpövä piteveä.

Tukikohasta hiukka viilenevvää halakomakelijä oottelemissiin tähä.

Pääskyset ja kesä tuli, mutta Ukka läks.

Ukka läks Suomen toiseen päähän hakemaan kesää, mutta sehän tulla tupsahti odottamatta ja niin sumuisen aamun jälkeen tuntui epätodelliselta. Ukan lähtö oli niin nopea, että tietokone jäi auki ja Mummukin pääsi Tukikohtaan kirjoittelemaan omiaan. 

Eipä uskois, mutta kesä tuli nyt. Iltapäivällä otin kuvan mittarista, mutta nyt on jo 20,2 ja näyttää vaan lämpenevän. Mukava puuhastella ulkona kun ei palele. Pääskysetkin saapuivat aamulla ja pesän rakennuspuuhat oli jo vauhdikkaasti meneillään. Ei siinä paikkaa mietitty, vaan entiselle tontille rupesi syntymään. Kaikki muut pikkulinnut pitävät huumaavaa konserttiaan kosken kohinan lisääntyessä. Järripeipot jatkoivat matkaansa, minne lie. Ainuttakaan ei ole näkynyt  vauhdikkaan viikonlopun jälkeen.

Portinpielen asukkaatkin saivat tänään uudet kesäkamppeet. Pikkulapsikin on kasvanut talven aikana niin paljon, että on päässyt kapaloista isänsä rinkkaan ihmettelemään ohikulkijoita.

Pihatöiden välitunnilla poljin pyörällä Siekakönkäälle toteamaan, että tulee sitä vettä jokeen reilusti. Odottelen että viikonlopuksi saamme kunnon kuohut. Eilen oli eräs kalastaja saanut jo mittaharjuksen paistettavaksi.

Kesän tunnelmissa Mummu.

Kylymänviilee toukokuutilasto 2017.

Ei ole koivusa silimuja näkösilä, puhumattakaa hiirenkorvista tahi lehestä. Eikäsole ihmekkää, kullaskee ja kattelee hiukka lämpötilastoja. Niistä näkkee ja ymmärtellee, ettei täälä voi luonnosa juuri mittään tapahtuvakkaan.

Tuosson toukokuun 2017 rafiikat. Tuulensuunnista sevvoi päätelä, mistä suunnasta saahan keskilämpötilaks vaivaset 1,7 astetta. On se kuiten lussalla...Pohojostuulet ja välituulet koillisesta ja luoteesta, nin muuta ei tavita. Sieltei kessää ole ennenkäättuullu.

Tuosson näkösille seittemän eellistä vuotta keskilämpötilloilta. Ne vuojet on Ukala purkisa.

2017    1,7
2016    7,2
2015    6,3
2014    4,9
2013    8,2
2012    5,5
2011    5,9
2010    8,0

Tuntsantien puomi oli läppästy kiinni. Normikevätkesänä se aukastaan kesäkuun kymmenennen huitteila, mutta tuskin tällevuojelle. Aukasisivat ees Juhannukseks. Mistäpä tuota tietää, vaikka intijaanikesä tulis välliin.

Tukikohasta ykspilikkukaheksasta aamulämpötillaa ilova repimissiin tähä. Niija lumisatteesta.

Halakomakonneen sylinteri kaput.

Kakskolomattaossaa suunnillee saatiin haloista halottuva. Sittessattu jottaissemmosta, mille ei Naruskala maheta mittään, vaampittää lähtee käväseen Rovaniemelä mutkin. Halakomakonneen työntösylinteri alako suihkuttaa hytrauliliemijään toisesta päästään ninkovin, että ei auttannukun laittaa Massikka sammuksiin ja hommat seis.

Pienet hitsaushommat ja samala sylinterin tiivisteijjen vaihto ja muutonkin huolto. Sittevvoi hommat jatkuva, eli aikasintaan loppuviikosta yritämmä uuvelleen.

Irrotimma Poutsin ohjauksesa sylinterin valamiiks porukala, ninei Ukan tartte yksin pullistella. Suaphan tuota keskittyvä iltapäivän ja ehtoon kunnijaks vaikka lippujuhulan viettoon. Niija ohannet neljännekkymmenennet hääpäiväkki kait tännään jollain...

Tukikohasta kesäkelijä eelleen oottelemissiin kolomen asteen lämpötilloista tähä.

Järripeipot vauhissa...

Kylymät kevätttalavikelit huomaa Tukikohassa takapihan litulauvalla. Sieleiole liion koskaan ollu semmosta vipinää, mitä järripeipot, muutama västäräkki, parit viherpeipot, talitintit ja sinitiaiset ovt järjestänneet kissaillessaan airingonkukkain siemenistä. Niiton eelleen tyrkyllä, vaikka mennääjjo kesäkuuta. Son myöhempää linnunruokintata, mitä meillä ikunakuunapäivänä.

Mummeli kuvvaili pikkupätkän viteolle takapihalta siinävälisä, kun halakomakone oli vaiti evästaukojen aikaan. Järrien rohkeus ei piisannu Massikan huutaissa tulla evväälle, mutta heti kuhhilijeni, nin alako tepinät. Kattokaa vaikka ite...

Tukikohasta pyhäpäivärratoks halakohommija jatkelemissiin tähä.

Sähkön toimitusvarmuus testissä.

Soli vinkkayö. Peltikatto kolis nimmaanperusteellisesti ko yön. Ja ihimetyttikijjo puoliltaöin, että eipäs tuulituuloset olekkatkonnu sähköjä siihemmennesä kertaakaa. Lumi lens vaakaan...

Lystijä piisas kymmeneylikahteen. Siitä se katkos alako. Ja päätty puolkahksanmpaikkeila aamusela. Sääasema tekkee semmosela katkola pelekkää viivaa sejjäläkiikku  nuot upsivaravoimat hyytyy.

Sittemmeinas vielä olla tenkkapoo saaha sääasema uuvelleen tulile. Taulukot näytti tyhyjää, vaikka kaikki piti ollarreilasa. Ei ollu. Sääkonsolista oli paristovarmennus kaputt. Patteri oli sanonnu sopimukset irti. Sittevvasta sai säätieto kulukuluvat etiäppäin, ku Ukka sääteli ilimanpainelukemat tikkiin, eli samale tasole kuin tuosa Ilimatieteellaitokselan on. Hyvvää on se, että on samasa korosa viralliselta asemalta saatavisa oikijat arvot.

Lykkäsimmä Mummelinkans eteläällähtövä. Ei malta täältä lähtijämmihinkääppäin, kunon nin raikkaat tuuloset ja sääskettömäppihat. Niiton hiukka raivailtava, eikävähitennuita koivuläjijä...

Tukikohasta kesäheltehijä rauhasa oottelemissiin tähä.

Jumalauta meitä syrjitään...

Voi helevetti näitä systeemijä. Ensteks näimmä annetaajja sitte otetaa. Entusesa sanallaskusa semmone palakittiin katinpaskalla. Kellekkähän tuota lähettäs nyttejjos jostaillöytäs läjän.

No olen tieten muutamanki ihimisempuolesta ärijänä siitä, että net ei ennää näje televisijosta mitä net haluvais. Ja mihinnet jo on tottunnu. Misä net luuraa nyt net pernerit ja muut, joile tämä liikene ja varsinki viestintä täsämaasa kuuluu???

Ukale tämä asiaja alako pikkuhilijaa valakenemmaan, kukkävin muutamavvanahukselluona muka auttelemasa niitä hajeskelleen telekkareihisa uusija kanavijempaikkoja seittemännentoista toukokuuta jäläkiin. Ja ohannoita maampäällisijä kanavija käyttävijä televisijorakkineita ittilläki Kallelasa ja muutama täsä Tukikohasaki.

Josakivvälisä näihi telekkareihillöyty kanavija vissiin paritkymmenet. Nykko alat viisaana hajettammaan televisiojolla, nillöytyy kaheksa. Niiiin, kaheksan. Sieltet revi tikiverkosta televisijoos sen enempätä, vaikka kuin kaukosääjintä puristelet.

Selevijäähän se karu tottuus, kukkaivaa nettijä. Turha niiton yritelä kanavija asennela, kunei niitä ole ennää olemasa. Ohan se helevetti, että kertaalleennet jo täälä oli, ja nytei sitte ennää ole. Selitäppä Pernerimmuija tämä.

Taas motivoijjaan pitämää Suomee asuttuna. Lappija ollaampallauttamasa aatamin ajjoille takapakila näisä asijoisa. Vasaraki meinas persiilleellentää, kukkerroin, että näilä kaheksala tulet jatkosa toimeejjos tulet. Ja ohanse tultava...

Kovinon rastit vähisä täälä meijänki perilä. Voi helevetti, ettentuota peremmin sanos...

Joseiole nettijä, mitäkautti lissää kanavija ostela, nin vissiijjoutuu vanahukset ja muut tavantallaajat osteleen jottain helevetin satelliittiantennija ja vermeitä. Ja net maksaa. Eikä nekkään kaikkijala täälä toimi.

Misä se saammiljoonammies luuraa täsä asiajasa? Tarttis huomioija senki, että nää tyhyjät ruuvut jää näkemätä nin kepulaisilta kummuiltaki äänestäjiltä. Laittakaa nyhhelevetisä televisijoasijat kuntoo ensiks ja viekää sittevvasta limuviinat maitokaupahhyllyile. Tai jos ei televisijoasijata saaha entuselemallile, nisitte pittää lappilaisile saaha ajankuluva limuviinoista ja neloskalajasta kaikista narikoista, joita vielä kairasta löytyy.

Tukikohasta karvalkippäähäjjahelssin....eikun halakokatosta tyhyjentään.